tiistai 4. joulukuuta 2007

wildemäinen neronleimaus

Armo ja oikeudenmukaisuus ovat vastakohtia, mutta armottomuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole synonyymeja.

keskiviikko 28. marraskuuta 2007

tiistai 20. marraskuuta 2007

vuodatus

Minua vituttaa.

Harkitsen vakavasti itsemurhaa. Tai en vakavasti, koska en halua kuolla, haluan vain tehdä itsemurhayrityksen osoittaakseni, että olen tosissani, vaikka tietenkään en ole. Kunhan vain vittuillakseni draamailen. Haen huomiota. En oikeasti harkitse. Mutta kunhan kirjoitan, koska en usko, että suuressa osassa itsemurhia taustalla olisi muuta kuin samantyylinen vitutus ja näyttämisen halu sekä huomion haku.

Kävin tänään sairaalassa, josta olin lomalla. Sairaanhoitajat eivät ansaitse palkankorotuksiaan. Ainakaan mielenterveyspuolen. Kun viikko sitten lähdin sairaalasta lomalle, minulle oltiin vihaisia, koska en ollut saapunut hoitoneuvotteluun, josta minulle ei ollut kerrottu. Oltiin muka kerrottu. Puhuivat kahvihuoneessa kuinka helppo sitä on vain sanoa, ettei ole kerrottu. Luulin, että olisin ollut viikon loppuun, mutta silloin minulle kerrottiin, että lähden tänään. Tai voisin jäädä vielä yöksi, mutta se ei ole toivottavaa.

Loma meni huonosti. Sorruin niihin huonoihin tapoihin ja käyttäytymismalleihin joiden takia olin alun perin mennyt sairaalaan. Minulle sanottiin, että katsotaan sitten.

Kun tänään menin sairaalaan, hoitajat olivat yllättyneitä. Ei mitään ollut sovittu. vaikka oltiin. Kukaan ei tiennyt nyt mitään. Olin väärässä, vaikka kukaan ei voinut osoittaa että muutakaan tapaamisaikaa oltaisiin sovittu. Minulle oli annettu viikoksi lääkkeet ja nyt oltiin yllättyneitä kun niiden loputtua olin tullut takaisin sairaalaan.

Kohtasin lääkärin, joka on vaihtunut joka kerta kun olen lääkäriä nähnyt. Hän ei ollut valmistautunut koska tapaamista ei oltu ilmeisesti sovittu. Hän ei ollut lukenut papereitani eikä tiennyt tilanteestani mitään. Kahvilta hälytetty omahoitajani kysely ärtyneeseen tapaansa.

Mikä oli vialla. Miten oli mennyt. Huonosti. Miksi huonosti mikä siihen auttaisi. Terapeuttisesti he neuvoivat minua ryhdistäytymään. Aikaisemman sairaalajakson aikana olin voinut paremmin kuin kahteen vuoteen. Loma oli mennyt huonosti. Toivoin, että olisin voinut jäädä sairaalaan pariksi päiväksi, että saisin taas elämänhallinnastani kiinni. Miten se muka auttaisi? he kysyivät. Olihan ensimmäisenkin sairaalajaksonkin jälkeen mennyt huonosti. Minun olisi vain ryhdistäydyttävä. Siitä se oli kiinni.

Lääkäri tarttui opintoihini. Oliko ongelma se, että ala oli väärä. Selitin, etten uskonut koska ei nyt menossa olevan humanistinen kurssikaan helpottanut. En vain kyennyt sosiaalisiin kontakteihin kun lukkiuduin yksiööni kuin loukkoon. En olisi päässyt mielenkiintoisellikaan luennoille, kun en saanut peseydyttyä tai poistuttua asunnoltani. Lääkäri neuvoi, että kyllä niitä kavereita saa kunhan vain ryhdistäytyy ja käy. He esittivät minulle kysymyksiä "vai mitä?" muotoilulla. Voit kyllä jäädäkin, mutta... Eikö vain. täytyy vain ryhdistäytyä. Lääkäri ei ymmärtänyt mikä on ongelmana ja mikä olisi ratkaisu. Sanoin etten tiedä. Tämä on yksi syy miksi haen apua terveydenhuollosta. En tiedä miten saan elämästäni kiinni. Oikea tapa olisi ryhdistäytyä selitti lääkäri. Ei kannattanut jäädä vai mitä? Kokeilet kotona eikös vain.

Minua vituttaa sairaanhoitajien palkankorotukset, koska mielenterveyspuolella he eivät tee juuri mitään. Omahoitajakeskustelut ja lääkkenjaot ovat tärkeä osa tehtävää. Aivan varmasti, mutta he antavat minulle kolme päivää väärää lääkettä eikä kukaan kerro että oikeaa lääkettä on määrätty kaksinkertainen määrä tarvittaessa. En tiedä mitä psykiatriaan erikoistuville sairaanhoitajille opetetaan, mutta se ei ainakaan näy omahoitajatyöskentelyssä. He jauhavat kliseitä joita kaikki muutkin ben furmani katselleet jauhavat. Toinen omahoitajani keskeyttää kun yritän puhua, ja sanoo lopuksi ettei saa minusta mitään irti kun on puhunut itsekseen tunnin antamatta minulle puheen vuoroa. Hän ei kerro minulle lääkärin tapaamisista. Hän ei muista saapua saati valmistautua hoitoneuvotteluun. Toinen kysyy minulta "vai mitä?" ja lopettaa sitten että eikös vain. Minä en osaa sanoa ei. Minä katson muualle ja myönnän jotta pääsen tilanteesta. Hoitajat ryhtyvät muistelemaan omaa nuoruuttaan. Heillekin on sattunut kaikenlaista. He ovat käyneet läpi vaikka sun mitä.

He sanovat, että voin kyllä tulla jos tulee oikein paha. En tiedä kuinka paha pitää olla, koska menin sinne juuri sen takia, että minulla oli. Ei kuitenkaan oikein paha, koska poistun paljon huonommalla tuulella. Aivan varmasti menen osastolle jos minulle tulee paha olo, jotta minua sitten nuhdeltaisiin kuin tuhmaa lasta. Neuvotaan ryhdistäytymään.

Vastailen ensin laajasti. Yritän selittää. Kun lääkäri tarttuu epäolennaiseen yritän korjata ja lääkäri turhautuu. Ei ymmärrä mistä on oikein kyse. Sitten vastailen välttelevästi. Lopulta yksisanaisesti myönnän kaiken mitä he ehdottavat. "Vai Mitä?" "Kaipa se on sitten niin" "Vai mitä?" "Niin"

Ymmärrän kyllä. Tämä on projektiota. Minulle on kerrottu vähän elämän tosiasioita enkä halua kuunnella. Kielteiset tunteeni ja pettymykset itseeni projisoin hoitajiin, kuin se olisi heidän vikansa. He tietävät. Eivät pane pahakseen. Kerro vaan miltä tuntuu. En kerro kirjoitan tänne, koska en pysty kertomaan heille, koska he nuhtelevat minua ja turhautuvat kun kerron. Minä katson lattiaan ja laitan kädet ristiin rinnalle. Minä poistun alistuneena. Minä vaalin kaunaani mielummin kuin otan puheeksi. Kallisarvoinen kauna. Minä kirjoitan blogiini vuodatuksen. Minä leikittelen itsemurhayrityksen ajatuksilla, että osoittaisin, että olen tosissani vaikka en ole.

Minä olen valittava mielenterveyspotilas. Yhteiskunta on minulle velkaa. Hoitajat on tyhmiä kuin opettajat muinoin. Olen uhri. Olen löytänyt itsesäälin, jonka kyllästyksissäni hylkäsin murrosikäangstin myötä. Tunteiden pakoilu ei miellytä. Itsesääli on makoisampaa. Jos uhkailen mediaseksikkäästi laajennetulla itsemurhalla saan kaipaamaani huomiota. Lukijoita ja ovelle koputtelemaan määrätietoisen poliisin, joka ei jätä minua yksin vaan pääsen heidän huomaansa valaistuihin tiloihin joissa ei valvova silmä minua hylkää.

Sitten kohta pääsen tästä itsesäälistä ja poistan kirjoituksen. Mikään ei ole rasittavampaa kuin mielenterveyskuntoutujan uhriutuva vuodatus siitä miksi kaikki on muiden vika.

P.S. En poistakaan vielä vaan jatkan, koska vituttaa yhä. En ole pätevä enkä epäjäävi arvioimaan että olenko sairaalahoidon tarpeessa. Olen kuitenkin yhtä paljon kuin silloin kuin ensimmäisen kerran menin. Minua vaan vituttaa suhtautuminen jota sain kohdata. Tunteeni mitätöitiin eikä niitä haluttu kuunnella. He suhtautuivat samoin kuin äitini suhtautuu, että ei pidä valittaa vaan pitää vaan jaksaa.

He esittivät haasteen: Jos pärjään perjantaihin asti varsin hyvin niin se näkemys jonka he painostivat minut nielemään on oikea ja oma näkemykseni, että haluaisin sairaalan turvaa oli väärä. Jos pärjään niin heidän ärsyttävä mitätöintinsä ja kuuntelemattomuutensa oli oikea lähestymistapa. Olin nuhtelun ja alentuvaisen kohtelun tarpeessa. Lääkärin näkemys, että vaikeuteni hallita arkea ja kohdata toisia ihmisiä ovat naurettavia ja lapsellisia käyttäytymismalleja joista selviän vain ryhdistäytymällä on oikea. Tunteeni ovat olleet vääriä.

Minun on joko lapsellisen uhmakkaasti pantava vituiksi koko homma ja tehtävä jotain teatraalista että osoitan, että olen tosissani, vaikken ole. Tai sitten minun on keksittävä joku selitysmalli jossa saan itseni myönteisempään valoon ja osoitettava jotenkin vedenpitävästi, että vaikka menikin hyvin niin silti he olivat väärässä. En pysty nielemään heidän ryhdistäytymis-kehotuksiaan, koska vaikka he olisivat olleet oikeassa niin heidän tapansa tehdä asia oli väärä. He suhtautuivat niinkuin hoitajat yleensä taukohuoneessa jutellessaan paljastavat suhtautuvansa: on oltava joku roti. Ei pidä joustaa tai hommat menee ihan mahottomiksi. Vaitiolovelvollisuudella ei ole paljoa väliä, kun se ei koske kahvihuoneen päivittelyjä. Minä tiedän olen ollut taukohuoneessa hoitajan asemassa.

Ehkä suhtaudun harhaisesti. Mutta minua vituttaa. Näin henkilökohtaista ei pitäisi nettiin kirjoittaa pseudonyymillakaan, koska salanimet on vain näennäisiä.

Valita äidillesi olisi pätevä neuvo, mutta ei minulla ole sellaista suhdetta äitiini, että se kattaisi valittamisen. Tai on minulla valitusoikeus, mutta se tuntuisi vaivaannuttavalta. Lisäksi äitini suhtautuisi perusasiaan aivan samalla tavalla: on vain ryhdistäydyttävä. Ei ole sijaa joillekin tunteille, eikä ne ole sillä tavalla todellisia, että ne oikeasti vaikuttaisivat siihen mitä teen. Tai ainakaan ne eivät saisi vaikuttaa. Virhe on jos annan vaikuttaa. Vaikka toki saisin tukea siihen kritiikkiin jota osoitan hoitajan ja lääkärin menettelytapoja kohtaan. Koska äiti pitää poikansa puolta vieraita vastaan, vaikka olisi samaa mieltä vieraiden kanssa.

Jatkan vielä:
Omahoitajani kysyi, kun kerroin miten viikko meni, että kävinkö netissä. Tämä liittyi siihen kuinka olin yrittänyt selittää sitä, etten kykene kohtuuteen, että mihin ikinä ryhdyn niin teen sitä liikaa, esim. voin netissä selata useita tunteja olojani pakoon. Tämä tulkittiin nettiriippuvuudeksi ja nimenomaiseksi siksi, joka oli suurimpia ongelmieni syitä johon jokaisessa keskustelussa viitataan. Minä sulkeuduin täysin, kun oivalsin kuinka hukkaan kaikki kertomani on mennyt, kuinka vähän kukaan ymmärtää. Tai ehkä minä vain kuvittelen liiaksi, että minua ymmärretään kun on hiljaa (siksi psykoterapeutit ovat niin paljon hiljaa) ja sitten kun sanoo jotain niin oivaltaa kaiken selittämisen turhuuden ja sulkeutuu täysin, vastailee yksisanaisesti.

Muistan samanlaisen tilanteen lukioaikaisessa psykoterapiassa. Keskustelu oli johdattunut tai johdutettu seksuaalielämääni. Olen häveliäs ihminen joten en ehkä kykene kauhean hyvin siitä luottamuksellisestikaan kertomaan. Kuitenkin parhaani mukaan selitin ensimmäistä yhdyntää ja siihen liittyviä tunteitani. Psykologi kysyi
"raiskasitko sinä hänet?" enkä käsitä miten ihmeessä se teki sellaisen johtopäätöksen. En minä loukkaantunut, mutta sulkeuduin koska se oli niin ääliömäistä kertoa yhtään mitään. Tietenkin psykologin pitää aina kuvitella pahimman mahdollisen skenaarion kautta että osaavat välttää hämmästyksen kun ihmiset kertovat häpeällisistä asioistaan, mutta jotenkin se ei ollut kivaa. Olin kuvitellut, että psykologilla oli joku erityisen syvällinen näkemys minusta ja että hän tuntisi sisimpäni paremmin kuin minä itse (onhan se mahdollista, josta tietysti voi vetää vain huonoja johtopäätöksiä sisäisen raiskaijuuteni johdosta)

Ehkä virheeni on etten sano näistä asioista. Etten puhu, vaan sulkeudun ja vaalin kallisarvoista kaunaani ihmisiä kohtaan. Ehkä suhtautumisessani on ripaus arroganttia lukioälykön halveksintaa. Tällaiset luonteenpiirteet ovat vain niin häpeällisiä, etten halua niitä paljastaa edes näille luottamuksellisille henkilöille enkä itselleni. Se tuhoaa minäkuvan jos tajuaa olevansa itsesäälissä rypevä lukiointellektuelli, kun on kuvitellut pääsevänsä sellaisista tuntemuksista pois. Mutta heti ne on pinnan alla kun raaputtaa. kaikenmaailman maailmantuskat siellä muhii. näennäisfilosofiset pohdinnat ja syvä halveksunta kaikkia kohtaamiansa ihmisiä kohtaan. Pelosta kumpuava murrosikähalveksunta.

itku. Mutte ei ole itku. Itku on kuin oksennus, että sen jälkeen on tyyni ja rauhallinen olo, vaikka toimitus oli vastenmielinen. Tämä on vain Rypemistä.

torstai 18. lokakuuta 2007

blogi-linkkejä

Lisäsin aamupuhteena tuonne sivupalkkiin muutaman blogin, joita tulee seurattua tai pitäisi tulla seurattua. Pääasiassa poimin nuo blogilistan omien suosikkien ensimmäiseltä sivulta, että oleellisiakin saattoi jäädä pois.

Jos joku loukkaantuu siitä, että linkitän heidän sivuilleen niin ottakaa yhteyttä.

pakina bussikuskista on asiaton ja ihmisryhmää loukkaava

Virta kirjoitti asiakaspalvelun ammattilaisesta nimeltä Ahmed.

Nyt hän väittää, että asiasta on tehty ilmoitus ylläpidolle (helsingin yliopisto?) "asiattomana ja ihmisryhmää loukkaavana", jonka takia blogi on poistettu Helsingin yliopiston blogihakemistosta, ja hän on kehotettu vaihtamaan blogialustaa provosoivan tyylin vuoksi.

Tämän johdosta Virta on vaihtanut asiakaspalvelun ammattilaisen nimen Ariksi Ahmedin sijasta.

Jos koko juttu on totta niin kovin rajatut on ajattelun rajat yliopistoissa. Ainakaan sananvapauden linnakkeiksi niistä ei ole. Edes harmittomat pakinat eivät mahdu yliopiston palvelimelle, jos niissä esiintyy Ahmed, jota ei kuvata yksinomaan positiivisessa valossa.

Ehkäpä koko juttu on vain blogistin omalaatuista huumoria ja kannanotto islam/sananvapaus-hysteriaan.

keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Paksuna

En mennytkään vielä sairaalaan. Tai kävin, mutta tänään oli vasta arviointikäynti ja varsinainen jakso alkanee huomenna.

Sen sijaan kävin katsomassa "Paksuna" (Knocked Up). Se oli harvoin ääneennaurattavan hauska, mutta jatkuvasti kutkuttavasti havainnoiva. Kyseessähän on romanttinen komedia lapsen saamisesta, mutta miehille. Voi olla, että elokuvan kuvaus ja aihepiiri vetää katsomoihin paljon enemmän naisia kuin miehiä, mutta näkökulma on selkeästi miehinen. Uskon, että monia naisia jopa loukkaa se kuinka se läski kikkarapää saa sen Grayn anatomian Izzien. Minunlaiselleni pyylevälle herrasmiehelle asetelma on kuitenkin toivoa antava.

Myös tilanne on ideaalinen. Miespäähenkilö ensinnäkin pääsee aivan liian hyvännäköisen naisen kanssa sänkyyn ja sen lisäksi onnistuu tekemään tämän raskaaksi. Pääsee siis isäksi ja vakavaan ihmissuhteeseen täydellisen naisen kanssa noin vain. Normaalisti se vie pitkän lämmittelyn, että pääsee ihmissuhteisiin ja useita vuosia ennenkuin voi alkaa puhuakaan lastensaamisesta tuommoisten itsetietoisten urakaunottarien kanssa. Fantasiaahan se on, mutta nannaa se on fantasiakin.

Lopputulemana elokuvasta oli kuitenkin, että tulin hyvälle tuulelle ja sain uskoa siihen, että elämä voi olla hyvää minullekin. En odota, että tekisin lähiaikoina lapsia mallikaunottarien kanssa, mutta antoi uskoa, että hyvät asiat on mahdollisia tällaisille patalaiskoille sohvankuluttajille, joiden ylioppilaspuku ei enää mahdu päälle. Ei ettenkö aikoisi laihduttaa, koska ylimääräisen painon kantaminen on raskasta kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.

Sisareni äitiytyneet kaverit, eivät olleet pitäneet elokuvasta. Mutta uskon, että se johtuu siitä, että heidän äitiytensä ja naiseutensa tekee heistä huumorintajuttomia tämän elokuvan suhteen. Tämä oli pehmomiesten elokuva. Tällaisia kaivataan lisää.

Peep show

Lähden sairaalaan tänään. Saa nähdä minkälaiseksi venyy se reissu.

Ensi sunnuntaina alkaa Peep Show:n toinen tuotantokausi Subtv:ltä. Omasta mielestäni se on parempi komediasarja kuin Office.

Sarjassa on muunmuassa herkullinen YTM-ATM vastakkainasettelu.(jos sellaisista asioista on kiinnostunut) Mark (ATM) ja Jeff (YTM) ovat kiinnostuneet samasta naisesta. Jeff on vetänyt pidemmän korren lähentelemällä häpeämättömästi. Mark yrittää vielä päästä Sophien suosioon esittämällä kaveria. Jotta Jeff ei olisi mustasukkainen Mark kertoo olevansa homo ja siksi on OK että hän ja Sophie viettävät aikaa yhdessä.
Tähän Jeff:
"Gay or not, there's no threat from you pal. You could have your dick in her, but still wouldn't have the balls to fuck"

tässä lauseessa kuvastuu ideaalisesti ATM:n huonon naisonneen ydin.

lauantai 13. lokakuuta 2007

Tuulikki Ukkola tasa-arvosta vuonna 1993

kirjassaan valittajien valtakunta Ukkola kirjoittaa

Vaikka yhteiskunnassa on epätasa-arvoa, ei se suinkaan kulminoidu miesten ja naisten välisen tasa-arvoon. Ihmisten välillä on epätasa-arvoa, naisten kesken, miesten kesken, vähemmistöjen välillä.

Ukkolan mielestä " On itsestään selvää, että naiset ovat yhtä hyviä kuin miehet, elleivät sitten ole peräti parempia."

silti hän vastustaa tasa-arvovaltuutetun virkaa:

"Erityistä valtuutettua ei tarvita, niin kuin ei tarvita muitakaan valtuutettuja ja organisaatioita, joita hyvinä aikoina luotiin holhoamaan ja valvomaan ihmisiä.

Toki tasa-arvovaltuutetulla on työtä. kyllähän suomalaiset osaavat valittaa, kun heitä kädestä pitäen neuvotaan. He valittavat vaikei valituksen aihetta olisikaan."


Ajan mainoskeskustelusta hän kirjoittaa:
" En oikein ymmärrä, miksi nainen mainoksissa edustaa yhteiskunnan suurinta pahuutta, joka on kitkettävä juuriltaan. Miksi naista loukkaa, jos kauniin naisen kropalla mainostetaan autoa?"

Sukupuolisen häirinnän kieltämistä Ukkola vastustaa ja lainaa Sulo Aittoniemen hauskoja, mutta ajankohtaisia kysymyksiä häirinnästä

Tasa-arvolakia koskevan selonteon eduskuntakeskustelussa jäi epäselväksi eräitä asioita, jotka koskivat selonteon sisältöä ja tarkoitusta. Osin tämä johtui ujoudesta kysyä, koska keskustelussa oli etupäässä naiskansanedustajia. Kun kuitenkin mieskansanedustajan tulisi elää kristillisyydessä ja hyvin tapojen mukaan, asiaan pitäisi saada selvitystä: Millaisia Hallituksen mielestä ovat sukupuolisesti vihjailevat eleet ja erityisesti ilmeet sekä kaksimieliset vitsit ja vartaloa sekä pukeutumista koskevat huomautukset, ja miten ennakkoon selvitetään niiden ei-toivottavuus ja niiden kohteena olevan vastentahtoisuus.

Aittoniemi on populisti, mutta populisteja tarvitaan.

jatkan vielä...

perjantai 12. lokakuuta 2007

Max Jakobson Ruotsin maahanmuutosta ja verotuksesta

Lisää Max Jakobsonin tilinpäätöstä:

Ruotsin ongelmana oli julkisen sektorin kasvu, joka yhä vain jatkui talouskriisistä riippumatta. --- Menoja kasvattivat vuodesta toiseen väestön ikääntyminen, terveyspalvelujen kallistuminen ja maahanmuuttajien määrän lisääntyminen. Seurauksena oli, että veroja oli yhä nostettava.

-Tilinpäätös, s. 234

Jakobsonin arvion mukaan maahanmuuttajat eivät suinkaan ratkaisseet väestön ikääntymisen tuomia ongelmia, vaan lisäsivät niitä. Silti Suomessa nykyään halutaan uskoa, että terveyspalvelujen kallistuminen (ja työvoimapula) ja eläkepommi voitaisiin ratkaista maahanmuuttajien määrän radikaalilla lisäämisellä. Monet jopa vetoavat Ruotsin esimerkkiin halutessaan lisätä maahanmuuttoa moninkertaiseksi. Minä olen epäileväinen. (ja aion poimia kaikki lainaukset, jotka tukevat minun näkökantaani, olkoot vaikka kuin asiayhteydestä irrotettuja.)

Teknisen kehityksen myötä henkilötyövoiman tarve koko ajan vähenee, ja uskon sen vähenevän nopeammin kuin työväestö pienenee. Työvoimapula kannattaa siis korvata ennemminkin koneellisesti kuin suurilla väestön siirroilla.

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

benrope kirjoittaa hoitajien palkoista ja korotusvaatimuksista.

"...kokonaispalkaksi korotusten jälkeen tulisi lähes 3200 euroa kuussa, siis noin 700 euroa enemmän kuin nyt."

kirjoittamis-aforismeja (ei minun keksimiä)

Aina kun olet käyttänyt mielestäsi erityisen taitavaa sanontaa, pyyhi se pois.

Sanontojen hiominen on rimpuilun muoto.


Minä en jaksa keskittyä kirjoittamiseeni sen vertaa, että hioisin sanontoja. Saati sitten poistaisin mitään minkä olen saanut kirjoitettua.

tiistai 9. lokakuuta 2007

elämänmuutoshaaveet.

Kuvittelen vaikeuksien johtuvan paikkakunnasta. Pakohaaveet elää taas. Mikä maa tällä kertaa. Muutan hiustyyliä, ostan uudet silmälasit ja pukeudun tekoviiksiin. Alan käyttää toista etunimeäni ja äidin tyttönimeä. Kun yhdistän nämä muutokset paikkakunnan, opiskelualan ja pukeutumistyylin vaihdoksiin niin pystyn välittömästi muuttamaan myös persoonallisuuteni ja elämäntapani.

Viiksekkäänä Markus Valimona olen sosiaalinen ja ahkera. Vietän vapaa-aikaani hengaillen uusien ulkomaalaisten kavereideni kanssa ja pilatesta tahkoten.

Mikä maa, mikä yliopisto minut ottaa, mitä alaa lukemaan?

Sota ei uhkaa enää koskaan


Ei ole tullut luettua juuri lainkaan, mutta heti kun kirjaan tarttuu niin silmiin osuu jotain jakamisen arvoista niille, jotka, kuten minä vielä tänä aamuna, eivät ole sitä aiemmin huomanneet.

Seuraa ote Max Jakobsonin kirjasta Väkivallan vuodet

"Ryti maksoi velkoja niin fanaattisesti, että Suomi oli vuonna 1939 käytännöllisesti katsoen velaton: nettovelka oli enää yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Olisiko ollut viisaampaa ottaa lainaa ja varustautua taloudellisesti ja sotilaallisesti paremmin sodan varalta? Sodanaikainen ulkomainen inflaatio oisi syönyt velat lähes olemattomiin. Tähän Urho Kekkonen on vastannut:
'Meidän päivinämme on ehkä vaikea tajuta, miten syvälle oli juurtunut 20-30-luvulla se käsitys, että maailma ei enää suistuisi uuteen suursotaan. Ajateltiin, että ensimmäisen maailmansodan hirvittävät kokemukset ja seuraamukset pysyisivat muistissa ja että yleinen sotaa vastustava mielipide takaisi rauhan jatkuvuuden.'
"



Nykyään ei taas haluta sen enempää varautua taloudellisiin kuin sotilaallisinkaan uhkiin. Velkoja ei haluta maksaa vaan kerätä lisää jokavuotisia kuluja runsailla palkankorotuksilla kaikille.


30-luku tuntuu olleen ihanaa liberalistista aikaa:

"Vuonna 1931 asetettu valtionmenojen supistamislautakunta, jonka puheenjohtajana toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Paasikivi, korosti mietinnössään, että valtion roolin vahvistuminen taloudessa oli johtanut 'sen käsityksen leviämiseen laajoihin kansallispiireihin, että valtion velvollisuutena on auttaa joka paikassa, suorittaa mitä erilaisimpia edistämistoimenpiteitä ja kantaa niistä johtuvia kustannuksia. Vetoaminen valtioon on tullut niin yleiseksi että vain harvat yrittävät omalla toiminnallaan ilman julkisen yhdyskunnan apua edistää hyödylliseksi katsomaansa asiaa...' Siksi oli lautakunnan mielestä 'lamakaudesta riippumatta käynyt tarpeelliseksi ryhtyä valtiontalouden perusteita tarkastamaan valtion budjettiin joutuneiden epäterveiden kasvannaisten poistamiseksi ja valtion menojen supistamiseksi'."

Voi kunpa vielä nykyään kuulisi tuollaisia sulosointuja.

maanantai 8. lokakuuta 2007

Nollapistettä Extralla

Yle-Extran musiikki-tvssa nähdään tänään klo:21.00 Absoluuttisen Nollapisteen uusi musiikkivideo ja yhtyeen haastattelu. Kappale on hämmentävä, mutta loistava. Musiikkivideolta en odota paljoa, koska Nollapisteen edellinen oli niin kehno (kannattaa silti kuunnella, koska biisi on kelvollinen). Levy iiris julkaistaa 17.10.2007

Absoluuttinen Nollapiste on minun suosikkiyhtyeitä, ja ainoa jonka fanipaidan olen koskaan ostanut. Ainoa jonka livekeikoille olen valmis menemään. En ole livemusiikin ystävä. Levyt kuulostaa liian paljon paremmalta.

lisäys: hyvältä näytti video. Ei loistavalta, mutta biisi on niin hyvä.

2. lisäys: bändin myspacella voi kuunnella tuota uutta singleä Lumous, menit sitten haihtumaan

Lukujen väärinkäyttö

Elämä on sillä tavalla kriisiytynyt, ettei ole tullut kirjoiteltua.

Nyt laitan vain linkkiä hyvään kirjoitukseen:

Iltalehden Isokallio kirjoittaa lukujen väärinkäytöstä Miljardi ja Biljardi

perjantai 28. syyskuuta 2007

Tunnistaisitko grungeparran

Iltasanomat uutisoi:

Grungepartainen mies puukotti puistossa Tampereella

Jutussa selvennetään vielä:
---Miehellä oli lyhyt parta, jota poliisi luonnehtii grungetyyliseksi suunympärysparraksi.---

Minä juuri ja juuri muistan vielä grungen, mutta voisin kuvitella että minua hieman nuoremmille ja kovasti vanhemmille viittaus voi olla tuntematon. Ne eivät tiedä mitä varoa. En kyllä minäkään.

Grunge Cobainilla ei ollut partaa. Koska Soundgardenkin oli Seattlesta ja siksi Grungea niin kuvittelen Grungeparran tarkoittavan Cornellin Soundgarden-partaa:

sunnuntai 26. elokuuta 2007

Kadunvaltaus on väkivaltaa

HS:Kadunvaltaajat ottivat haltuun osan Pohjoisesplanadia

Poliisi ei tee velvollisuuttaan, kun se antaa pienen aktivistijoukon väkivaltaisesti estää liikenteen kulun Pohjoisesplanadilla. Toivoisin, että helsinkiläiset autoilijat osallistuisivat kansalaisvaikuttamiseen järjestämällä vastamielenosoitukseen Lontoon pörssimeklarien tyyliin

Asiaan liittyen Steve Dutch kirjoittaa kirjoituksessa "The Problem With Pacifism"

"What is Non-Violence?
(...) Goading your opposition beyond endurance to the point where they respond violently is non-violence only in the most hypocritical, specious sense.
So is obstructing the activities of others so much that they must resort to force to end the obstruction. The sit-ins of the 1960's were not non-violent in any meaningful sense"


Tässä ei ole kyse siitä, että mitä mieltä on yksityisautoilusta, Helsingin keskustan liikennejärjestelyistä tai vapaan kaupunkitilan (kävelykatujen?) oikeasta määrästä. Kadun valtaaminen oman käden oikeudella ei ole millään moraali/ympäristö-jargonilla puolustettavissa. Poliisin ei pitäisi suhtautua asiaan yhtään sallivammin kuin se suhtautuu autoilijaporukkaan, joka päättää ottaa haltuun kävelykadun autoilun vapauden nimissä.

Toivon, että asia on niin selvä kaikille, että tämän lukeminen oli tylsää ajanhukkaa, eikä herättänyt uusia ajatuksia tai argumentoinnin tarvetta. Epäilen silti. Ja paheksun Helsingin poliisia, joka suojelee laittomuuta.

Epäonnistunut kadunvaltaus

MTV3: Tiellä maannut mies kuoli Suomenniemellä

keskiviikko 15. elokuuta 2007

Lily Allenin tatuoinnit

Lily Allenilla on Homer Simpson tatuointi. The sun kommentoi: "What was LILY ALLEN thinking when she had a Homer Simpson tattoo on her wrist? "

Niin. Kummastelemme tätä, kun kuvassa Homer Simpsonin viereen on söpösti tatuoitu hakaristin veikeä pikkuveli.

Mutta on se Lily Allen ihana. Kumpa tulisi uusi levy. Siis oikeasti on ihana. Annan anteeksi sen typerän tatuoinnit ja tyhmät sanoitukset.

Ja muuten. Tänään ykkösen uutisissa oli joku ruotsalainen Jenny, joka oli alle kolmekymppisenä neljättä vuotta sairaslomalla työuupumuksen takia. Oli tuohtunut kun kukaan ei ollut maksanut hälle kuntoutusta, ja nyt porvarihallitus aikoo lopettaa sairauslomankin. Mitäs sitten tekee. Joutuu menemään sossun luukulle. Kyllä porvarihallitus on ilkeä ja paha.

torstai 24. toukokuuta 2007

hypoteesi

Miehillä, jotka pesevät kauluspaitansa napit auki, on siistimmät asunnot.

keskiviikko 23. toukokuuta 2007

Sauli muistuttaa, että hänen mielipiteensä pitäisi olla käytäntö, laeista viis.

Yle"Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö muistuttu juhlapuheessaan, että naisten ja miesten tasa-arvon pitäisi olla selviö kaikilla tasoilla, myös maallisissa ja hengellisissä virkanimityksissa."

No ainakaan tämä asia ei ole selviö Suomen lainsäädännössä:

"[tasa-arvo-]Lain soveltamisalan rajoitukset
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta:
1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan; eikä
2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin."


Pyrkiikö Sauli painostamaan ortodokseja? Ainakaan lausuma ei ole kovin suvaitsevainen. Puhemies on lakien yläpuolella.

Tuo tasa-arvo-laki on paska laki, kun sen kirjattu tarkoitus on parantaa naisten asemaa työelämässä ja se sallii naisten erityisen suojelun sekä miesten asevelvollisuuden. Tasa-arvoisuus on vain toiselle sukupuolelle.

Mukava on se, että sentään yksityiselämän piiriin kuuluvissa suhteissa saa syrjiä sukupuolen perusteella. Jos tuon rajoituksen poistaisi niin päästäisiin eroon heteronormatiivisesta vääristymästä parinvalinnassa.

P.S. onnittelut vaan naisjärjestölobbyille, jotka ovat tänään saaneet päätöksen naisjärjestöjen rahoituksen vakinaistamisesta. Tasa-arvon kunniaksi naisten etujärjestöille vakinainen rahoitus ja miehet voi unohtaa.

Päivi Räsäsen blogista poiminta juhlaistunnosta: "Rkp:n Wideroos harmitteli sitä, että naisten jääkiekko saa vähemmän televisioaikaa kuin mieskiekkoilu."

Ylen mukaan juhlaistunnossa on puhuttanut naisten tasa-arvo. Onko muunlaista tasa-arvoa olemassakaan.

keskiviikko 16. toukokuuta 2007

hääyö

Kun Robert Bannister kävi sisään avatusta ovesta, hän huomasi olevansa mustasukkainen mies.

tiistai 15. toukokuuta 2007

Kylläisimmän osa on tavoitteeton autius.

Vaikka ihminen olisi nälissään vuosikausia, hän on kylläinen heti syötyään yhden aterian.

Jokainen elollinen on yhdynnän jälkeen surullinen, paitsi nainen ja kukko.

sunnuntai 13. toukokuuta 2007

hopea

Suomi pärjäsi paljon paremmin kuin odotin.

Välierissä sain enemmän iloa Venäjän häviöstä, kuin Suomen voitosta. Miellän negaation kautta. Siihen kognitopeutti puuttuisi.

Mutta hyvät kisat. Ja Pekka Saravo antaa toivoa, että viikset ovat palaamassa jääkiekkoon.

perjantai 11. toukokuuta 2007

Valko-Venäjä piilottaa oman euroviisuhäpeänsä

Euroviisujen paras anti: Valko-Venäjän esityksessä lavan sivuun varjoon piilotettu lihava taustalaujatar. Miesesiintyjän hampaiden hohteessa ei mustiinpuettua laulutukea oli vaikea havaita. Tyylikästä epäkorrektiutta: rumat piiloon!

Ilmeisesti ehdoton sääntö on: kaikki laulu lavalta, kaikki soittimet nauhalta.

torstai 10. toukokuuta 2007

ongelma

HS: Tutkija Jenni Kellokumpu siitä, miten tasa-arvoa edistetään vanhempainvapaan suhteen:

"Nykyisen järjestelmän ongelma on, että vanhemmat sopivat keskenään vanhempainvapaasta", Kellokumpu sanoo. "Kun konkreettisesti osoitettaisiin, että hei isä, nämä ovat sinulle, isät myös käyttäisivät ne päivät."

Niin. Kyllähän se on ongelma, kun ihmiset päättävät itse, eikä valtio pääse sanelemaan.

Ensivaikutelma voi pettää




Rakennusliike, jonka kyltissä lukee GAY ja logona on Village People-henkinen tanssiryhmä lienee vastaveto kaikille niille elokuvien homobaareille, joiden nimi on Kalupakki.

keskiviikko 9. toukokuuta 2007

mainoskökköys

Mustan Pörssin mainoksen "ja viihtyisyyden laatu parani huomattavasti" särähtää korvaan kuin klassikkokökköys
"niin käy joskus"

Nouseeko häpeän puna mainoksen tekijän kasvoille, kun mainos tulee vastan? Vai onko kyse tarkoituksellisen mieleenpainuvasta kömpelyydestä?

valitan ja linkittelen

Nettikeskustelujen ärsyttävimmät piirteet on Orwellin 1984-viittaukset, Godwinin lain mainitseminen, argumentaatiovirheiden nimeäminen latinaksi, meemi- ja MAT-teorioihin vetoaminen sekä yhdys sanojen kirjoittamisesta valittaminen.

linkitänpä nyt muutaman hyvän kirjoituksen:

mitvit: tunnepuhetta, hyvä kirjoitus Mikko Ellilä vs. Sananvapauskeskustelusta

Konstantin Sonin: Impossible symmetry, hauska piikki Venäjän historiakäsityksestä ja reaktiosta Viron tilanteeseen. via La Russophobe

tiistai 8. toukokuuta 2007

euroviisuhäpeä

Euroviisuista sen verran, että "leave me alone/ i wanna go home" ikinoloin riimittely ikinä. Kaipa se jonkun sielun kanssa resonoi, kun oikea tilanne sattuu päälle. Että just ihan kun mun ajatukset, että mäkin tahdon olla itekseni ja mennä kotiin!

Sanoittaja on intounut samassa laulussa sitten älyllisempää ilotteluun nokkeluudella, jossa ristiriita luo jännitettä:
"i gotta go crazy just to stay sane"
Siinä on ainesta klassikkoaforismiksi.

No populaarikulttuurin välittömyyttä on helppo pilkata. Kyllä minä tuon paradoksityhmyyden hyväksyn, mutta kertosäeriimittelyssä on jotain tavattoman häiritsevää. Se on jotain mikä juolahtaa 12-vuotiaan suomalaisen koulupojan päähän, kun tämä haluaa riimitellä englanniksi.

maanantai 7. toukokuuta 2007

TEH poh NOO muh nuhn

Lueskelin ESPN:n nettisivuistolta miten suomalaisten jääkiekkoilijoiden nimiä kuuluu lausua. Joo ymmärrän, että niissä on oma koodinsa, mutta hauskalta ne silti näyttävät

TEH poh NOO muh nuhn

tai

OH lee YOH kuh nehn

...

osaa kummallisuuksista, ei selitä edes koodi:

miksi

SAM-ee on KAP-uh-nuhn, mutta NEE-koh on KAP-ih-nehn.

YAIR-ee on Jere, ja YAIR-oh Eero

vanha juttu mutta viihdytti minua.

...

P.S. Oulun lääni ON olemassa!

lauantai 5. toukokuuta 2007

mustat verhot tekee ikkunasta peilin

Pidätkö pimeällä verhoja siksi, etteivät naapurisi näkisi sisälle, vai siksi ettet näkisi itseäsi heijastuksesta?

torstai 3. toukokuuta 2007

poliittinen keskustelu

HS :"Kokoomuslaiset vastasivat ilkeämieliseen esitykseen yleisellä mölinällä."

kepan aivopieru: "Suomi on velkaa Intian alkuperäiskansoille"

Scriptan vieraskirjassa nimimerkki Anti Megatroni linkitti artikkelin palvelukeskuksen verkkosivuilta

""Suomi on velkaa Intian alkuperäiskansoille"

Suomalaisen näkökulman velkaan löysi myös Siemenpuu-säätiön foorumiin tuoma intialaisvieras. Jarkhandlaisen freelance-toimittajan ja aktivistin Dayamani Barlan mielestä Suomella on velkaa hänen alueensa alkuperäiskansoille.

"Metso Minerals on toimittanut koneita alueen kaivoksiin. Jokainen kone vie 50-60 ihmisen työpaikan, eivätkä kaivosyhtiöt velvoitteistaan huolimatta siivoa jälkiään", Barla totesi.

Hänen mukaansa yksin hiilikaivoksista on viimeisen neljän vuoden aikana jäänyt työttömäksi 30 000 ihmistä Jarkhandin alueella. "Konetta käyttämään tarvitaan vain yksi ihminen, eikä työpaikkoja näin synny." "


Koska tämäkin aivopieru on tuotettu kehitysyhteistyömäärärahoilla, niin en oikeastaan kannata kehitysavun nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mielummin toivoisin, että ihmiset antaisivat omista rahoistaan suoraan haluamalleen hyväntekeväisyydelle, eivätkä olisi kaluamassa verotuksen kautta toisten taskuja.

Huh huh. Käsittämätön ääliö tuo. Toivottavasti Suomesta ei mene yhtään kehitysapua maille joilla on varaa omiin ydinohjelmiin. Pelkäänpä kyllä, että menee.

riehunta ja riitely vitutuksen hallinnassa

Puhelinaika psykologille katkaisi periksiantamisen. Elämänparantamismielialan mukana kuitenkin seuraa heti ahdistukset, pelottavat ajatukset ja vitutus. Toiveikkaisiin ajatuksiin liittyy epärealististen pakkoaikataulujen luominen ja vahingolliset pakoajatukset. Joskus myös suuruudenhulluja pätemisen tarpeesta kumpuavia suunnitelmia.

Pakoajatukset aina kiehtoo. Tuntuu itsestäänselvältä, että paikkakunnan ja pukeutumistyylin vaihtaminen selvittäisi kaikki hankaluudet. Voisin keksiä itseni uudelleen ja tällä kertaa en tekisi sitä virhettä, että jättäisin uudelle minälleni mitään heikkouksia.

Puhelinlogi kehoitti minua kokeilemaan nyrkkeilyä, koska ehkä vaikeiluni ja turmiolliset elämäntavat ovat osittain aggression tukahduttamista. En oikein tunnista olevani vihainen, mutta kyllähän minua vituttaa aika paljon välillä. Ja kun rupesin miettimään, niin ehkä olisi mukava vähän heitellä asioita ja tuhota tavaroita, ehkä huutaa. Ja kyllähän minä monesti ajattelen lyhtypylväiden kaatamista moottorisahalla.

Aggression purkaminen hallitulla riehumisella (kuten nyrkkeilysäkin hakkaamisella) on valitettavasti kyllä tavattoman turhauttavaa. Juomalasit eivät hajoa niin dramaattisesti kuin toivoisin. Tavarat jäävät ehjäksi tai rikkoutuvat tylsästi. Ikkunalasi ei murskaudu räjähdysefektillä vaan helähtää. Seuraa pitkä harmi ja korjaamisen vaivat.

Nettivittuilu ja tietokonepeli-tappaminen eivät ole kuin aito asia.

Virta on pohtinut vitutuksen terapeuttista hoitoa ja päätyy seuraavanlaiseen mietelmään:
"Omana kiputeorian sovelluksenani olen käyttänyt esimerkiksi täydellisenä ylilyöntinä suoritettua mäkiharjoitusta periaatteella "kerta oksennuksen päälle". Ihminen pystyy pakottamaan itsensä kärsimään sellaisesta kivusta, että minkään muun asian ajatteleminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kun helvetillinen kärsimys loppuu, alkuperäinen vitutuksen aihekin on useimmiten loppunut."


Miksi sitten tämä yksinkertainen teoria ei ratkaise lopullisesti vitutuksen ongelmaa? Enkö tiedosta ajatusta tarpeeksi syvällisesti. Jos tatuoisin sen ranteeseen muistutukseksi niin ehkä silloin. Ehkä ihminen pystyy tosiaan pakottamaan itsensä, mutta en minä taida haluta. Suklaan mussutus on helpompaa ja houkuttelevampaa ja paskat pitkäaikaisista vaikutuksista. Sehän on vain filosofinen valinta, että kuinka kaukonäköisesti mielihyvää mittaa. Ja lyhyen tähtäimen ja nykyhetken suosiminen on ihan validi valinta. Ei itkeminen jälkeenpäin sitä muuta.

Tai ehkä puhelinlogin neuvo on kultaisin. Ehkä nyrkkeilyharrastus parantaisi elämänlaatua kuin taikaiskusta. Vai suojaudunko neuvon noudattamiselta maalaamalla sille liioiteltuja odotuksia. Ehkäpä kaikki tosiaan ratkaistuisi parhain päin, kunhan vain "pääsisin kosketuksiin tunteideni kanssa". Naistenlehtipsykologian mukaisesti saisin rutkasti energiaa ja iloa, kun en enää joutuisi käyttämään voimiani "tukahduttamiseen".

Ehkä se, että pyrin halventamaan hyviä neuvoja kutsumalla niitä naistenlehtipsykologiaksi ja pistämällä termejä lainausmerkkeihin, kertoo jotain syvällistä. uhhuu.

Parisuhteelta kaipaisin kunnollista huutoriitelyä, joka päättyy itkuun. Seksi olisi varmasti kiva lisä.

Viimeksi melkein riitelin lukiossa, tai, oikeastaan Elina marttyyrivittuili koko päivän, kunnes minä kilahdin ja kivahdin jotain vastaan. Muutuin punaiseksi ja vapisin kunnes tunti loppui ja juoksiin piiloon. Se oli ihan mukavaa jälkeen päin ajatellen. Lisäksi Elina pyysi ensin anteeksi, mikä oli vain oikein ja kohtuullista. Minä siis voitin.

Se oli muutenkin hyvä vuosi. Riitelin bussikuskin kanssa ylihinnasta, ja sen jälkeen riitelyvalitin siitä bussikuskista yrityksen asiakaspalautehenkilölle. Nämä kolme kertaa on nyt kaikki tämän vuosituhannen riitelyt mitä muistan. Väittelyt on erikseen, niissä olen ilkeä, en kiihtynyt.

tiistai 1. toukokuuta 2007

jääkiekon pelurit

urheilukanavan jääkiekkojuontaja kutsuu pelaajia järjestelmällisesti "pelureiksi". Hämmentävää.

maanantai 30. huhtikuuta 2007

elämäntaitokurssi

Suorittelen puhelinneuvojan ohjeesta Nyyti ry:n elämäntaitokurssia itseopiskeluna. Piti aloittaa jo ennen, mutta elämänhallinta petti viime päiviksi siten, etten kyennyt.

Tänään aamulla mieliala oli 4, päivällä 6 ja illalla 5: total 15 points.

Nyt illalla kirjaan kolme mukavaa hetkeä, jotka olen päivän aikana huomannut:

-kun kuulin, että kummityttö on ensimmäistä kertaa noussut seisomaan tuettuna.

-kun kuulin, että pikkusisko on saanut kunnian pitää yhdeksäsluokkalaisen puheen ylä-asteen kevätjuhlassa

--kun kuulin realplayeristani Travisin kappaleen mid-life krysis

muita mukavia hetkiä oli kun kuuntelin laulua rakkausplaneetta erotica ja katselin pulujen niskojen nokkelemista. Mukavaa oli myös lukea, että Matti Vanhanen tuomitsi Venäläisen valtuuskunnan vaatimukset Viron hallituksen erosta.

Muuten nyt ei ole ollut erityisen hyvä päivä, mutta parempi ehken kuin eilinen. Vappu on ylisurkea. Joskus oli mukavia, kun oli ystäviä ja yhteisvappu. Ne päivät on menneet.

elämäntaitokurssin kellotaulua en osaa käyttää, koska päivärytmin yleistyksiin minusta ei ole. Tämähän on vain elämäntaitokurssin ensimmäinen viikko, muita en ole vielä edes lukenut, mutta kaikki aikanaan.

Ehkä en oikeastaan usko elämäntaitokurssiin, mutta yritän nyt, kun neuvoja neuvoi ja pidän siitä neuvojasta. Puhelinpsykologi onnistui paljon paremmin heruttamaan minusta itkut ja tunnot, kuin face-to-face psykiatri. perjantaina olin yhteydessä molempiin. Itkin silloin kahdesti, sen jälkeen en ole itkenyt, mutta melkein, kun luin Moskatin sukua, ja Abram sai sydänkohtauksen ja Masha yritti itsemurhaa puoliksi vahingossa. Ja luulen, että Asa Heshel tulee pettämään Hadassahia. Siitä oli viitteitä tänään lukemassani. Niin surkeat on Singerin henkilöiden kohtalot, ja niin yksinäisiä he kaikki ovat, mutta silti elämä aina jatkuu.

Venäjä-tuohtumusta

Jatkan tuohtumustani Venäjän reaktiosta pronssisotilas-patsaan siirtoon:

Kuinka joku voi olla repimättä pelihousujaan, kun rakas rajanaapuri vaatii(!) Viron pääministerin eroa, koska Viro on siirtänyt Neuvostoliittolaisten sotilaiden kunniaksi pystytetyn patsaan sotilashautausmaalle. Venäjä joka kieltää länsimaita puuttumasta Venäjän sisäisiin asioihin, Venäjä joka kieltää kansalaisjärjestöjen ulkomaalaisen rahoituksen, Venäjä joka kieltää ulkomaalaisilta oikeuden myydä toreilla, vaatii, että Viron demokraattisesti valitun hallituksen on erottava, koska se on pannut täytäntöön lain, joka on demokraattisesti hyväksytty. Tämä siis Venäjältä, joka ei arkaile omien neuvosomuistomerkkiensä tuhoamista, jos ne sattuvat rakennushankkeen tielle.

Kuka voi olla vetämättä hernettä nenäänsä kun objektiivisuudellaan hekumoiva BBC alkaa toistella venäläisten tiedotusvälineiden kiihotushuhua, että joku olisi venäläinen "aktivisti" kuollut poliisin huostassa.

Kuka voi olla vihaamatta Gerhard Schröderiä, joka moittii Viroa, kun hän itse rikastuu Venäläis-Saksalaisen kaasuputkiyhtiön hallituksessa, yhtiön, jonka asioita hän poliittisena johtajana häpeilemättä ajoi.

Kuka voi olla vittuuntumatta Euroopan Unioniin, jolta ei heltiä minkäänlaista virallista tukea jäsenmaalleen, jota vieraan maan parlamentin jäsen uhkailee sodalla, jolle vieraan maan parlamentin ylähuone on ehdottanut diplomaattisten suhteiden katkaisua, jota kohtaan vieraan maan ulkoministeri suosittaa osto-boikottia, jonka konsulaattia vieraan maan hallitsevan puolueen nuorisojärjestö piirittää poliisin katsellessa vierestä.

Kuka voi olla olematta huolissaan Venäjän kansasta, joista suurin osa tuohtuu, jos joku väittää, että Neuvostoliitto muka miehitti Baltian maat. Kuka voi olla olematta huolissaan venäläisistä, jotka uskovat päättäjiään ja tiedotusvälineitään ja kuvittelevat, että viro on fasistinen maa, jossa natsisminvastustajien muistomerkki tuhottiin, jotta sen tilalle pystytettäisiin Hitler-patsas.

Tässäpä muutama idea mielipidemittaajille:

kuinka suuri osa venäläisistä on sitä mieltä, että kaukasuslaisten pitäisi painua takaisin kaukasukselle?

kuinka suuri osa venäläisistä on sitä mieltä, että virolaisilla on oikeus olla sitä mieltä, että vironvenäläisten pitäisi painua takaisin venäjälle?

kuinka suuri osa suomalaisista kannattaa luovutetun Karjalan palauttamista takaisin Suomen yhteyteen?

Kuinka suuri osa venäläisistä kannattaa Baltian maiden palauttamista takaisin Venäjän yhteyteen?

Kuinka suuri osa Venäläisistä on sitä mieltä, että neuvostoliitto miehitti Baltian maat?

Kuinka Suuri osa Venäläisistä tietää, että vuonna 1939 Neuvosto-Venäjä hyökkäsi valloittaakseen Suomen?

Uskoisin, että näistä kysymyksistä saisi revittyä kohuttuja kyselytutkimuksia ja jymyotsikoita.

eräänlaista magnetismia

Viisaus romaanista:

"...miehen tahto ratkaisee aina. Jos mies tekee päätöksensä, nainen sallii, että asia toteutuu. Se oli eräänlaista magnetismia."

Minä rakastan Isaac B. Singerin henkilöitä. Heille ei inhimilliset mietteet ole vieraita. Äskeinen Moskatin suvusta. Se on Abramin kokemuksen rinta-äänellä sanoma viisaus naistenmetsästyksestä.

Uskon häntä täysin. Miehen täytyy käyttäytyä, kuin olisi jumalan lahja naisille. Ja jos mies uskoo siihen itse lujasti ja käyttäytyy sen mukaisesti, niin monesti joku nainenkin suggeroituu ajattelemaan samoin.

Ainakin minä luulen, että minuun on ihastuttu useiten juuri silloin kun olen ollut vastenmielisessä egopuuskassa ja itsekorostuksen kunnailla. Merkityksellisten ihmissuhteiden luonti on sitten asia erikseen.

perjantai 27. huhtikuuta 2007

Venäjä on kyllä paska maa.

Lisään vielä, että Euroopan Neuvosto ja historioitsija Martti Turtola ovat myöskin paskoja, koska eivät ymmärrä, ettei tässä ole kysymys muusta kuin Venäjän paskuudesta.

Euroopan Unionikin tuntuu olevan kovin solidaarinen ja on puolustamassa Venäjän uhkailun kohteeksi joutunutta pientä jäsenmaataan.

Ja Stefan Wallin julistautuu radikaaliksi feministiksi.

torstai 26. huhtikuuta 2007

Ottaudu uskoon, isyys varma!

Jos mies haluaa olla isä, niin kannattaa ryhtyä uskovaiseksi. Nuorena avioon, maa on täytettävä ja avioeroa ei katsota hyvällä. AT-miehet on unelmavävyjä, niille tädit naittaa kauniit nuorikot.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2007

puhelinitku

Harrastin tänään puhelinitkua: 8,21 snt/puhelu + 22,9 snt/min
Itku tuli heti, kun ammattilainen kysyi, miksi soitan. Jälkeenpäin olo oli helpottunut ja raukea.

Nyt suunnittelen puhelinneuvojan ohjeen mukaisesti itkeväni jollekin ystävälle/kaverille. Jännittää. Itkeminen on niin intiimiä ja luottamuksellista. Sen henkilökohtaisuus pelottaa. Tärkeintä ei ole kyyneleet, vaan läheisyys ja hyväksytyksi tuleminen. Asiaan liittyy häpeäntunteita. Kun saisin ensimmäisen kerran itkettyä jollekulle, niin sitten ei enää tarvitsisi kulkea pää painuksissa. Tepastelisin polleana viikon.

Ammattilaisten luona olen käynyt jonkun verran itkemässä, mutta monesti en kykene, koska tarvitsemaani luottamusta ja läheisyyttä ei synny. Ja jotenkin siinä on jotain niin rumaa ja häpeällistä. Käteinen raha vaihtaa omistajaa, seuraava asiakas odottaa oven takana. Terapeutti ojentaa kleenexia: Älä kastele sohvaa. Ynisee sitten ammattimaista myötuntoaan: "hmm hmm, joo-o, anna tulla vaan."

Sitten kävin pyöräilemässä. Pysähdyin matkalla tussittamaan värityskirjaani. Tussit loppuu niin nopeaan. Pyörätie Kempeleestä Liminkaan päin on kimaltelevaisin koskaan näkemäni. Miksihän näin. Aurinko väritti naamani itkun punaiseksi.

Viime yön nukuin poikkeuksellisesti sängyssä. Ensin ahdistuin kovasti, mutta se meni ohi. Aamulla olin paremmalla tuulella kuin pitkään aikaan. Tuntuu, että ehkä tämä tästä. Niin on tuntunut aiemminkin. Tämän kerran ainutlaatuisuus on, että tunne ei ole vielä lakannut. Kyllä tämä tästä.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2007

poliisi näytti asetta, nuoriso provosoitui riehuntaan ja tuhopolttoihin.

Syy Malmön mellakoihin on selvinnyt

HS: "Virka-aseen näyttö näyttää provosoineen kulmakunnan nuoria riehuntaan, jossa sittemmin poltettiin yksi kauppa, useita roskahuoneita ja kivitettiin poliisia ja palokuntaa."

Aika paksua analyysia. Poliisiauton näkeminen oli tietysti ensin provosoinut nuorison heittelemään kiviä sitä päin. Rikollisuuden suurin syy on poliisin näkyvä valvonta.

Tilanteesta video

tiistai 17. huhtikuuta 2007

penissensaatio internetistä!


Sähköjohtoon pissaaminen koitui Malikin peniksen kohtaloksi, mutta ei hätää Venäläiset lääkärit kasvattivat hänelle uuden kikkelin kyynärtaipeeseen. Elimen edut ovat kiistattomat : "He would probably be able to stand up and urinate instead of having to sit and do so."

Tämä kaikki epäilyttävältä Penis News sivustolta, joka oli Wikipedian Diphalliasta kertovan artikkelin lähteenä. Lähde ei mitenkään lisännyt artikkelin luotettavuutta. Ehkä olen viimeaikoina pyörinyt liikaa tämän aihealueen piirissä. Matalamielistä, mutta mielenkiintoista, niinkuin 4D-dokumentit ja enpä yhtään epäile, ettemmekö saisi joskus nähdä dokumentteja Malikista ja Diphalliasta.

Sivustolla mainostaja teki minulle äärimmäisen mielenkiintoisen ehdotuksen: "Masturbate like a Pro"
Ilmeisesti jotkut todella suhtautuvat ylpeydellä kättensä töihin. Seksuaalisuuteen liittyvissä epävarmuuksissa on selkeästi suuret markkinat. Ehkä opiskelen (tai julistaudun) seksologiksi ja medikalisoin aivan kaiken. Rikastun kuin tietokonekauppias kaikille koululaisille hankittavilla tietokoneilla.

R-vikaisuus muoti uus

Yleistyykö R-vika? En löydä asiasta yhtään tutkimusta, mutta tuntuu, että varhaisnuorison keskuudessa kurkkuärrä on niin yleinen ilmiö, ettei sen takia vaivauduta edes kiusaamaan.

Ärrä ei kuulunut konsonanttivalikoimiini seitsemään ensimmäiseen elinvuoteen. Itseasiassa kun opin puhumaan, en osannut lausua puolia kirjaimista. Pöllö oli povvo, paska oli pakka. Lopulta muut tulivat, mutta ärrä puuttui pitkään. Mutta siihen aikaan, vauraalla 80-luvulla, minut laitettiin puheterapiaan jossa tein kieliharjoituksia aina siihen asti, kunnes opin sanomaan pärinä-äänteen ensimmäisellä luokalla. Onneksi ennenkuin edistyimme aakkosissa R-kirjaimeen.

90-luvun puolivälissä syntynyt serkkupoikani sen sijaan puhuu yhä sujuvasti ilman ärrää, eikä ole puheterapiasta kuullutkaan.

Hypoteesini onkin, että 90-luvulla syntyneillä äännevirheet ovat yleisempiä, kuin 80-luvulla syntyneillä. Selittävä tekijä on laman myötä kuralle menneet kuntataloudet. Ensimmäisenä on karsittu puheterapiapalveluista.

Tai ehkä kansainvälistyvässä Suomessa on opittu hyväksymään vähemmän puhdasoppiset ärrät. Niin ja onhan Tarja Halonenkin. Maailma on muuttunut. Mutta ensimmäiset asiat, mitkä minä opin koulussa oli ettei tyttöjen kanssa saa leikkiä ja ettei "Tevve!" ole hyväksyttävä tervehdys.

P.S. Montako kieleniskua on oikeaoppisessa suomalaisessa ärrässä?

lauantai 14. huhtikuuta 2007

Ranskalaismiesten napahygienia ja kahden peniksen ongelma

Joskus viime vuosituhannella kuulin kiehtovan tilastotiedon ranskalaismiesten henkilökohtaisesta hygieniasta:
50% puhdistaa napansa nöyhtästä päivittäin
loput 50% ei koskaan

Vasta paljon myöhemmin ymmärsin mistä oli kyse.

---

Sen sijaan vasta tänään luin yllättävästä oppiriidasta:

"Klassisten muslimilainoppineiden mukaan miehen ympärileikkaus edellyttää esinahan poistamista mieluiten kokonaan. Jos miehellä on kaksi penistä, toisten mukaan kumpikin tulee ympärileikata, toisten mielestä ainoastaan virtsaamiseen käytettävä."

Tämä siis Sami A. Aldeeb Abu-Sahliehin mukaan

omakuva paintilla 5min (no ei se nyt niin tarkkaa ole)




Alcinoen blogista otin idean, joka on meemi. Minä en osaa meemipuhetta tai käyttäymissääntöjä, mutta olipa hauskaa piirrellä ja vielä itseään. Pöhöttyneisyysasteeni vaihtelee mielialan mukaan. Piirtämieni omakuvien vaihtelun perusteella voisi varmaan sanoa jotain perusteltua minäkuvani häiriöistä. Tietysti todellisen ravitsemustilani ärhäköiden vaihtelujen perusteella voisi varmaan sanoa jotain syvällistä elämänhallinnan ongelmistani.

Mukava saada vähän kuviakin tähän blogiin. Toivon todella, ettei kukaan tunnista.

perjantai 13. huhtikuuta 2007

merkintöjä elokuvista Idioluutio ja Little Miss Sunshine

Makuunissa oli Kärppien kotipelin kunniaksi ensi-illat 3€. Finaalipelin kunniaksi moni varmasti katseli sen aikana videoita.

Idioluutio oli hyvä leffa. Yksinkertainen ja toimiva komedia-asetelma: straight man vs. tyhmä tulevaisuus. Joukko hyvinkerrottuja rehellisen yksinkertaisi vitsejä. Ei mitään erityisen nerokasta mutta aina viihdyttävää.

Luke Wilson on aina ihana ja hyvä osoitus siitä, ettei elokuvassa tarvitse näytellä jos ei halua ja on komea leuka.

Movie lens suositteli valintojeni pohjalta minulle Little Miss Sunshinea. Sen katsominen sai minut pahalle tuulelle. Huumori perustui pääosin siihen, että olisimme uskoneet henkilöhahmoihin ja olleet kiinnostuneita heidän kohtaloistaan. Mutta henkilöhahmot olivat tarkoituksellisen kummallisia, eikä kummallisuus onnistunut olemaan millään tasolla uskottavaa. Piirteet olivat hyvin päällelliimattuja. Steve Carell masentuneena Proust-tutkijana oli raivostuttava vasemmistokomedian humanistiälykkö, jonka itsemurha-alttius unohtui heti kun se oli esitelty muka syventämään hahmoa. Alan Arkin ei olisi Oscaria ansainnut huumeongelmaisesta ukkelistaan, jonka ainoa luonteenpiirre tuntui olevan kiroilu.

Ymmärrän, että moni voi pitää ihan sympaattisena elokuvana. On se varmaan, mutta laskelmoivalla tavalla.

Little Miss Sunshinen kaltaista söpöilyhuumoria, mutta itseriittoisemmin ja ärsyttävämmin tarjoilee rutkasti lukemani kirja California Avenue. Ärsyttävin piirre tässä Adam Langerin esikoisteoksessa on se, että se on olevinaan älykäs ja ironinen.

torstai 12. huhtikuuta 2007

kesätöitä ja kinastelua

Sain yllättäen kesätöitä, joita en ollut hakenut. En tiedä olisinko halunnut, mutta en osannut kieltäytyä. Työpaikka on parempi kuin ansaitsen, mutta väärässä kaupungissa. Lisäksi minua pelottaa työyhteisöt.

Olen viime aikoina innostunut kommenttiosasto-kinasteluista. En tiedä olenko ollut äkäisempi vai miksi ei ole ollut varaa tehdä myönnytyksiä ja jättää viimeinen kiistakirjoitus kärjistyksineen kirjoittamatta. Kinastelu on mukavaa, mutta raskasta. Minua alkaa aina kaduttaa. Jotenkin ei lopulta ole itseluottamusta herättää toisissa negatiivisia tuntemuksia, vaikka toisaalta tekee kauheasti mieli vittuilla ja kiivastella.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2007

Tuliko sopivasti?

Roskapostissa oli pysäyttävä otsikko:

"Raise ejaculation volume"

Huolestuin, mutta kumppani rohkaisi:

"volyymilla ei ole väliä"

Lohduttiko vain?

torstai 5. huhtikuuta 2007

Pääsiäisen problematiikkaa

vieraspaikat on täynnä, vakipaikat tyhjillään.
Mutta kuka on matkoilla, kuka vain viettämässä iltaa?

keskiviikko 4. huhtikuuta 2007

23

Viisas on se joka tyhmiä pilkkaa

huonoja asioita tullut

Postiluukusta tuli kirje: Nordean etuohjelma on uudistunut.

Säästä on tullut takatalvi.

Huonot asiat eivät tule yksitellen.

tiistai 3. huhtikuuta 2007

visio menestysblogista

Melkein blogin erotiikkablogi-merkintä sai minut kehittelemään itselleni menestysblogia.

Selkeä profilointi on etu ja blogilistalla auttaa, jos blogin nimi kertoo mistä on kyse. Vastustamattomia bloginnimiä olisivat

Urologin löydökset: uudenlainen seurapiirikatsaus

Seksoblogi (tämä on varmaan jo tehty, mutta keksin itsenäisesti. ideahan on ilmiselvä.)

Analyyttinen penisblogi (piirroskuvia peniksistä, mittoja ja muotoja. Jännittäviä yksityiskohtia ja mielenkiintoista faktaa. )

Pedofiilin päiväkirja. voisi saada jopa viranomaiset kiinnostumaan.

Mielisairaalassa kuultua: hassuimmat harhat (kaikki vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien ammattilaisten paljastelut ovat kuumaa tuubaa)

Rahtihuolitsija tilittää

Enpä tiedä. Nämä edellämainitut vaatisivat liikaa mielikuvitusta ja perehtymistä. Unelmoin silti jonkun yhdenasianblogin perustamisesta. Se olisi sellainen itsekurijuttu. Olisi mielekästä keskittyä yhteen asiaan. Se on kiinnostavampaa kuin irtojuttujen haeskelu. Tämä nykyinen blogi on vain ajatusten roskalaatikko.

laululyriikkaa

Laululyriikka on petollista. Laulettuna tämä kuulosti koskettavalta ja tyylikkäältä:

"Vaikka onnen maa liukuu aina kauemmas
En silti lannistu
sen sanon
ja silti lannistun. "

Mutta kirjoitettu se näyttää melko lattealta tyhmyydeltä. Kyse lienee rytmityksestä. Se on laulusta Tilatkaa tytöt taksi Sipen levyltä "Sipe", vaikka ilmeisesti on pääasiassa Tommi Liimatan käsialaa ja Liimattahan sen laulaa. Enhän minä muuten Sipeliusta kuuntelisi.

Samassa laulussa lauletaan piristävän epäkorrektisti:

"lestat lapsilisillään farmarivolvon maksaa,
jos turvatyyny puuttuu uusi raskaus alkuun saatetaan."

Lestadiolaiset on minulle myyttinen ja hassu väestönryhmä. Tai Eikai ne ole mikään ryhmä, kun ne on evlutteja. Minä aina innostun, kun nämä pohjoispohjanmaalaiset joskus innostuu sanomaan poikkipuolisia sanoja lestoista ja pelottelemaan kirkkovaltuuston lessuenemmistöllä. On eksoottista, että Halpa Hallin mainoksissa alusvaatemallit on peittävissä yöpaidoissa ja paljastavat vaatteet esitellään irtonaisina.

Lestadiolaisten sisäänpäinkääntyminen ja eristäytyminen ei ole kivaa, koska siihen on minulla mennyt hyvä kaveri. Toisaalta jos lestadiolaiset haluaisivat lähimmäisilleen parasta, he kulkisivat ovelta ovelle käännyttämässä kuin Jehovat ja Mormonit. Mormonit ja Jehovat ovat Suomen vierotuimman uskonnolliset liikkeet.

Kävelyllä kuuntelin lisää suomalaista laululyriikkaa, ja Martti Servoa kuunnellesa tunsin kotimaan kosketuksen. Se hyväili minua. Valitettavasti sillä oli kylmät kädet ja minulla liian vähän päällä. Nännini oli paleltuva herne.

Kuronen vs. keskustelupalstat

Iltalehti kertoo

"Kuronen teki helmikuun alkupuolella poliisille tutkintapyynnön netin keskustelupalstojen mielipiteistä, joiden hän katsoi olleen loukkaavia."

Keskustelupalstat ovat verrattavissa keskusteluihin tai vessanseinäkirjoituksiin. Niistä tutkintapyynnön tekeminen on melko herkkähipiäistä. Syyllistynkö kunnianloukkaukseen jos sanon, että Kuronen on v- pikkumainen akka.

Jos tulisi tuomio niin olisi aika riemukas ennakkotapaus. Enää ei saisi nettikeskusteluissakaan haukkua ja puhua potaskaa mielensä mukaan. Minusta maailma olisi silloin kurjempi paikka elää. Yhä haluaisin keskustella samanmielisen nettiyhteisön kanssa siitä, että miksi on ilmiselvää, että Paavo Väyrynen on avaruusolio ja syö aamiaiseksi ihmislapsia.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2007

Mieltymykset ja ennakkoluulot joiden perusteella valitsen ja tulen valituksi

Olen elämäni aikana hakenut kolmea henkilökohtaisen avustajan paikkaa. Uskon, että siihen, etten ole saanut toimeksiantoja, osittain syynä on sukupuoleni. Uskon, että miehet ja naiset yhtälailla haluavat keskimäärin mielummin naisen avustajakseen kuin miehen. Ennakkoluulon mukaan naiset ovat hoivaavampia, empaattisempia ja ymmärtäväisempiä. Uskon, että sillä ennakkoluulolla on myös jonkunlainen ennustearvo.

Oma ennakkoluuloisuuteni saisi minut suosimaan naista, jos etsisin henkilökohtaista avustajaa itselleni. En sano, ettenkö voisi palkata empaattisen oloista miestä, tai että kaikki naiset menisivät kaikkien miesten edelle, mutta naiseus toisi lisäpisteitä.

Elämänmittaisen otokseni perusteella olen käsityksessä, että naiset ovat keskimäärin huomattavasti sosiaalisesti lahjakkaampia. Naiset osaavat tehdä sosiaalisessa tilanteessa oloni hyväksytymmäksi, tai näin kuvittelen. Naisiin liitän seuraavanlaisia ominaisuuksia:

-naiset nauravat auliimmin vitseilleni
-naiset osoittavat rohkaisevaa kiinnostusta kun puhun ja myötäilevät enemmän
-naiset osoittavat herkemmin myötätuntoa kun kerron huonosta asiasta,
-naiset onnittelevat useammin nimipäivän, syntymäpäivän ja uuden kampauksen johdosta. heiltä saa myös useammin kortteja ja lahjoja.

En väitä että naiset keskimäärin pitäisivät minua hauskempana tai olisivat kiinnostuneempia minusta kuin miehet, mutta he osoittavat näitä tunteita helpommin ja ehkä silloinkin kun ne eivät ole aitoja. Ja se on hyvä asia se. Sellaisen henkilökohtaisen avustajan minä haluaisin.

Olen myös valmiimpi hyväksymään sellaista käyttäytymistä naisilta kuin miehiltä. Nimipäivääni onnitteleva nainen saa oloni rennommaksi ja hyväksytymmäksi kuin nimipäivääni onnitteleva mies.

Uskon myös, että olen valmiimpi ottamaan perushoitotoimenpiteitä vastaan naisilta. Naisen antama peräruiske tuntuu jotenkin äidillisemmältä kuin miehen.

Vaikka siis epäilen näitä työnantajia sukupuolisyrjinnästä, en heitä siitä syytä. Se on luonnollista ja tälläisessa tilanteessa sen pitää olla sallittua, koska sukupuoliset stereotyypit vaikuttavat tehtävän hoitoon.

Eikä minulla ole mitään todisteita siitä, että sukupuoli olisi ollut mitenkään merkittävä, mutta uskon että se voisi olla. Olen kyllä saanut töitä sukupuoleni perusteella, koska rekrytoinnissa käytettiin ennustearvoltaan kohtalaisen hyvää sukupuoliprofilointia, joka varmasti tekee yksilöille epäoikeutta. Samoilla ominaisuuksilla ja ulottuvuuksilla en olisi naisena niitä töitä saanut.

Jos minä olisin valitsemassa ihmisiä tehtäviin olisi monenlaisia ennakkoluuloja ja työnkannalta epäolennaisia tekijöitä joita suosisin:

-uskon, että suosisin itämurteita länsimurteita vastaan
-pohjoisia murteita eteläisiä murteita vastaan
-kauniita tai miellyttävän näköisiä ihmisiä
-lyhyitä ja keskimittaisia. itseäni pidempiä ihmisiä pidän hieman uhkaavina ja se saattaisi tehdä tahattomasti minuun kielteisen vaikutuksen
-perstuntumalta pitäisin suomalaisen näköisiä ja kuuloisia ihmisiä luotettavampina ja miellyttävämpinä, mutta koska ulkomaalaisten lisäksi pelkään kovasti omaa rasismiani niin saattaisin tehdä korjausliikettä, mutta en osaa sanoa, että mitenkä lopulta jakauma toteutuisi. Luultavasti ulkomaalaisen näköiset, mutta suomalaisen kuuloiset saisivat pisteitä, kun pitäisin tuttuudesta ja samalla korjailisin pelkäämääni rasismia, kun taas suomalaisen näköiset ulkomaalaisenkuuloiset saisivat kärsiä ennakkoluuloistani.
-Jos tiedän poliittisista mielipiteistä niin niilläkin on suuri vaikutus siihen millaisen vaikutelman saan ihmisestä

perjantai 23. maaliskuuta 2007

Mieliala laskee auringon mukana

Toiveikkuus katoaa auringon myötä.

Olisi syytä ostaa enemmän ja kirkkaampia valaisimia. Ja jatkojohto, että niihin saa virtaa. Tai ei se jatko-ominaisuus ole tärkeä vaan se, että lisää pistokkeita, en tiedä onko niille omakin yleisnimi.

Pieni piristys on myös vierailla jossain hyvin valaistussa paikassa jossa on ihmisiä. Baarit ja ravintolat on liian hämäriä, mutta kaupat ja hampurilaisravintolat piristävät. Sen piristävän vaikutuksen vie kuitenkin paluu katulamppujen hämärässä, jota kylmyys ja autious alleviivaa.

Asunnosta olisi siis hyvä tehdä pimeänsuoja. Lamppujen lisäksi voisi panostaa sisustukseen, kirkkaisiin väreihin ja iloisiin kuviin. Uskoisin, että sisustukseen toisi myös uutta potkua sohvan nurkalla notkuva kaveri tai kaksi. Olen vain unohtanut miten olla ihmisten kanssa, enkä enää muista, että minkälaiseen minään entiset kaverini ovat tutustuneet. Pitäisi muistella, ettei outous toisi ahdistavaa vaivaantuneisuutta, jonka jälkeen yksinäisessä kämpässä kellertävän hämärässä hehkulampunvalossa olisi vielä ikävämpi kestää ikkunoista tunkevaa pimeyttä.

Muukalaiskammo

Olen muukalaiskammoinen, jopa siinä määrin, että arastelen siskonmiestä, joka on ollut jossain määrin perheenjäsen jo kuutisen vuotta. Hän on silti muukalainen, koska on kasvatettu muualla ja perustavanlaatuiset arvot ovat hieman erilaisia. En voi olla samalla tavalla vakuuttunut hänen hyväntahtoisuudestaan ja hienotunteisuudestaan kuin estyneisyyttä korostaneen perheeni kasvattien. Pienetkin käyttäytymis- ja kulttuurierot lisäävät varautuneisuuttani ja vaikeuttavat kanssakäymistä. Tunnustan myös, että perheenjäsenteni hyvinvointi on tosipaikan tullen aina tärkeämpi kuin tämän rakkaan muukalaisen.

Tämä sama muukalaiskammoisuus leimaa käyttäytymistäni joka tilanteessa: mitä erilaisemmasta ympäristöstä ihminen on sitä vaikeampaa on kanssakäyminen. Eleitä ei osaa tulkita, eikä vaikuttimia arvioida. Muukalaiset ovat aina arvaamattomia, muukalaiset voivat sanoa sopimattomia, ymmärtämättä edes niiden sopimattomuutta.

Vierastan vieraskielisiä, koska heihin ei järkipuhe tepsi. Ulkomaalaisista natiivit englannin puhujat ovat mielestäni älykkäimpiä, koska puhuvat sujuvasti. Englanniksi olen tyhmä, muilla kielillä imbesilli. Kovin vieraasta kulttuurista tai erilaisesta sosiaalisesta luokasta tulevan kanssa vitsailu on vaikeaa. Yleistäen köyhistä oloista tulevat ovat liian vilpittömiä ja heidän hemmottelumattomuutensa vaivaannuttaa minua. Amerikkalaisten TV-sarjojen tunteminen tekee minuun vaikutuksen ja rentoudun. Rikkaiden seurassa tunnen alemmuutta.

Erityisesti minua vieroksuttaa koirat. Koirat ovat monesti avoimen aggressiivisia ja hellyyttä osoittaessakaan eivät kunnioita henkilökohtaista tilaani vaan häpeilemättä koskettelevat minua jopa kielletylle uimahousualueelle. Koirat eivät myöskään ymmärrä järkipuhetta ja pakottavat minut alentumaan kommunikaatiossani eläimellisille tasolle rapsutuksen ja huutokäskemisen kautta. Koirien hyvä puoli on, että niiden aiheuttama uhka on kuitenkin rajoitettu, ja siksi niitä on helpompi suvaita kuin jotain älykkäämpää ja potentiaalisesti siis vaarallisempaa otusta, kuten esimerkiksi muukalaisihmistä.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2007

ottakaa vastuu

Muutama asia selväksi:

Ei ole valtion velvollisuus työllistää. On yksilön velvollisuus työllistyä.

Ei ole koulutusta vastaavaa työtä.

Ei ole yhteiskunnan velvollisuus integroida. On yksilön velvollisuus integroitua.

Kehitysapu ei ole valtion velvollisuus. Se on yksilön velvollisuus.

Tämä kaikki koska A-studiossa esitettiin hämärä vihjaus, että Oulun raiskaukset ovat hätähuuto kun Oulu ei ole onnistunut integroimaan maahanmuuttajiaan tarpeeksi hyvin.

Elkää ihmiset laittako toivoanne valtiobyrokratiaan ja toisten ihmisten taskuista verotettuun rahaan. Tehkää itse, ottakaa vastuu itsestänne ja lähimmäisistänne.

Siis tehkää kuten sanon, ei kuten teen.

pieniä epämukavuuksia

En pääse wordpressin blogeista takaisin yhdellä ”edellinen” näpäytyksellä kun tuntuvat sivut latautuvan viitisen kertaa tai useammin.

Koipireisi pakkauksen kovamuovikulmat viiltävät kauppakassit rikki.

Kävin elokuvissa pitkästa aikaa: kirjeitä iwo jimalta oli tylsä kliseinen ja samalla käsittämätön. Kanssakatsojat puhuivat ja söivät äänekkäästi.

maanantai 19. maaliskuuta 2007

Ryhdistäytymisajatuksia illalla

Tänä iltana olen alkanut taas uskottelemaan itselleni, että löydän itsestäni ennen puuttunutta itsekuria jos lujasti päätän. Itsekuri tulee voimaan varsinkin huomisin.

Ryhdistäytymisajatukset tuovat toivoa ja levottomuutta. Ei osaa päättää mihin ongelmakohtiin olisi akuutein puuttua ja milloin ja miten on sopiva itseä rentoutumisella palkita. Mihinkään ei tule ryhdyttyä, eikä tekemättömyys tuo rentoutumisen rauhaa. Tässä reipastumisen haasteet.

Inspiraatio Annelta

Lohi aseenaan antoi minulle innostusta koittaa taas hetkellisesti madaltaa kynnystä ja kasvattaa julkaisutiheyttä. Tai kynnys ei ole ollut korkea viimeaikoina. On vaan joskus hiprakassa tullut pykäistyä joku teksti yksinäisyyttä lievittämään, niin on ollut surkeaa elo. Julkaisukuri kohentaa mieltä ja kirjoittaminen selventää ajatuksia ja harjoittaa sormia.

eskimon eduskuntavaalit

Suomen kansa sai varmaan hiukan paremman eduskunnan kuin ansaitsi Kokoomuksella kun kävi tuuri viimeisten paikkojen kanssa. Ja Niinistöä äänestivät ihmiset väärästä syystä oikein.

Juha Mietoa, Uusipaavalniemeä ja Tabermannia äänestettiin kovasti. Ei että julkisuus tekisi tyhmäksi mutta vääristä syistä monet äänestävät. Julkkiksella on herkemmin luonnehäiriö kuin perusjannulla. Julkkuus urheilun tai taiteenkin kautta yleensä kumpuaa onnistuneesta pätemisen tarpeesta.

Ylen vaali-ihmisten avoin pettymys demarien menestykseen harmittaa. Ilmi tuli että porvarihallitus oli heidän mielestään väärinäänestetty. Ainoa valonpilkahdus oli Borgin mukaan naisten määrän kasvaminen: porvarihallitus ja persujen kannatuksen tuplaantuminenhan kun ovat objektiiivisen median mukaan synkkyyksiä kurjia. Naisten määrä on yhä hitusen pienempi kuin miesten, mutta alle neljäkymppisistä edustajista enemmistö taitaa olla naisten. eli naisten on tulevaisuus.

Rahkosen ja Backmanin tippumiset toivat iloa. Samoin Liberaalin Tuulikki Ukkolan läpipääsy. Soininvaara oli parempi kuin Cronberg, mutta kyllä Sinnemäki olisi pahempi kuin Cronberg. Ja sitä paitsi Cronbergin tippuminen johtuu epäreiluista vaalipiireistä jotka tulisi pikimmaaiten korjata. Oikeudenmukaista oli myös Maija ”muuntokoulutus” Raskin jättäminen eduskunnasta, vaikka vankeusrangaistus olisi Raskin paskasta parempi tuomio.

Pirkanmaalla taitaa olla huonoin äänestäjäkunta kun sisään pääsevät Marko Asell, Veltto Virtanen, Mikko Alatalo ja Pertti Salovaara. Toisaalta sieltä sisään menivät jyrkät kokoomuslaiset kuten vittumainen mutta oikeassa oleva Sasi ja Kataisen aivot Jaskari.

Pohjois-Savossa ei kyllä mene yhtään paremmin kun valituksi kerta toisensa jälkeen tulee luokattomien mielipidekirjoitusten mestari Tuula Väätäinen. Lapin jalasmökki Väyrysen paluu on hauska yllätys, vaikka eiköhän perussuomalaiset olisi ollut Paavolle sopivampi puolue. Tai vihreät koska Väyrysläinen työministeriön virkamiehen suusta olen ensi kertaa perustulosta (kansalaispalkan nimellä tosin) kuullut.

perjantai 2. maaliskuuta 2007

Saksa luopuu ydinvoimasta

Saksa on tyhmä maa. Se luopuu ydinvoimasta ja rakentaa kaasuputken Venäjältä. Saksa luopuu halvasta ydinvoimasta siirtyäkseen kalliiseen kaasuun. Venäjä myy kaasunsa kalliilla Saksalle ja rakentaa ydinvoimaloita oman energiakulutuksen tarpeisiin. Ydinvoiman määrä ei vähenem, se vaihtaa paikkaa. Venäjän kaasuyhtiöt kerää voitot.

torstai 1. maaliskuuta 2007

Päiväkahvit-Tomi hämmentää

Televisio hämmentää. Mitä tarkoitusta palvelee ”päiväkahvit” TV-chatti subtv:llä, jota vittuilu-falsetto-äänellä ( joka säännöllisesti pettää pitkien lauseiden lopussa) juontaa wanna-be Sami Sykkö, jonka nimi on Tomi? Vitsiksi puolitoistatuntinen rupeama on aika pitkä. Miksi Tomi vittuilee yksinäisille raukoille. TV-chattien ja tekstiviestipelien uhreja pitäisi suojella itseltään

keskiviikko 28. helmikuuta 2007

Hanna Virtanen ja tilastotiede

hulvaton mielipidekirjoitus hesarissa tänään. Hanna Virtanen on tuohtunut kun homomiehiä ei hyväksytä verenluovuttajiksi. Hän väittää että SPR tekee virheen tilastojen tulkinnassa kun arvelee HIV:n olevan yleisempää homomiesten keskuudessa:

"Kansanterveyslaitoksen (KTL) tilastojen mukaan vuosien 1980–2007 hiv-infektioista on 32 prosenttia tarttunut homoseksissä (jota ei ole erikseen eritelty miesten tai naisten väliseen seksiin) ja 37 prosenttia heteroseksissä. Onko SPR:llä omat tilastot tai ylivertainen kyky tulkita virallisia tilastoja voidakseen päätyä väitteeseen kymmenkertaisesta tartuntojen määrästä miesten välisessä seksissä?"

hyvä meininki Hanna. Tämän epäoikeudenmukaisuuden takia hän itse boikotoi verenluovutusta eli rankaisee vakavasti sairaita. Verenluovutus on perusoikeus. SPR:n on oikeudenmukaisuuden nimissä otettava homomiehiltä verta vaikkei sitä voisi käyttääkään.

maanantai 26. helmikuuta 2007

armeijaa ennen säästämisestä sakotetaan

Sotilas-avustusta myönnettäessä yli kolmen tuhannen säästöt lasketaan suoraan tuloiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Timo, joka säästi ennen armeijaa tienaamansa rahat, joutuu käyttämään ne maksaakseen vuokransa ja perheensä elatuksen säästöistään. Vesa sen sijaan tajusi ennen armeijaa tuhlata säästöt huippuluokan kotiteatteriin ja keskustayksiön takuuvuokriin. Kela maksaa Vesan asunnon vuokran ja hänen opintolainansa korot.

Suomen valtio siis opettaa: jos työskentelet ahkerasti ja elät säästäväisesti valtio laittaa sinut asevelvollisuusorjuuteen vuodeksi ja säästösi menevät asumiseen. jos laiskottelet ja tuhlailet valtio maksaa kaiken puolestasi.

Jos laiskottelet ja olet tyhmä armeijassa pääset kuudessa kuukaudessa. Jos olet ahkera ja hoidat hommat kunnolla sinut voidaan pakottaa 6 kuukauden lisärangaistukseen

torstai 22. helmikuuta 2007

ilmiselvyys

Miksi sydän on romantiikassa pylly?

katseluseuraa yksinäisille

Vinkki yksinäisille:

katsele dv-levyjä kommenttiraita päällä. Yksinäinen videoilta muuttuu laatuajaksi kuuluisien ohjaajien ja käsikirjoittajien kanssa.

Toisella katselukerralla voit sopivissa kohdissa osallistua kommentointiin.

rahasta ei saa hyötyä

Hyvinvointyhteiskunnan huonoin puoli on siinä ettei rahalla saisi hankkia mitään tarpeellista. Kaikki tarpeellinen taataan korkealla veroasteella kaikille. Lisärahalla saa ostaa vain luksusta, ei tarpeellisia asioita kuten parempaa koulutusta lapsilleen tai parasta mahdollista terveydenhuoltoa itselleen. Jos rahalla saa oikeasti parempia asioita se nähdään eriarvoistumisena ja tuomitaan ankarasti. Varat saa käyttää vain brändivaatteisiin ja kristallikruunuihin, joita on mukava kadehtia. Jos rikas saisi parempia lääkkeitä syntyisi kapina ja sosialisaatio.

keskiviikko 21. helmikuuta 2007

lovelotta ja suvaitsevaisuus

Kolmosen uutisissa oli äsken jostain nuorten vaalipaneelista, jossa on kuulemma puhuttanut monikulttuurisuus. Lotta Backlund esitti viisauden: ”Mun mielestä suvaitsevaisuutta pitää lisätä ja se onnistuu parhaiten ottamalla lisää ulkomaalaisia Suomeen”

:)

perjantai 9. helmikuuta 2007

maantiede

skandinavian kivespussi

keskiviikko 7. helmikuuta 2007

veroporkkanat laihduttaa kansan

Hyssälä ehdottaa veroporkkanoita liikunnan edistämiseksi. Järkevää. Ne jotka eivät ole liikkuneet voidakseen paremmin ja pysyäkseen terveinä alkavat pyöräillä töihin verovähennyksen toivossa. Oikeastaan valtio voisi tukea mahdollisimman raskaasti poljettavien pyörien ostamista, jotta liikuntohyötyä tulisi enemmän. Itse asiassa pyöriä pitäisi alkaa verottamaan, etteivät ihmiset rullaa pyörien avulla töihin kuluttaen samalla matkalla huomattavasti vähemmän energiaa kuin kävellen.

Meikä on antanut itteni lihoa vain siksi, että ottaisin kaiken hyödyn terveydenhuollosta. Samalla hinnalla kun voi hoidattaa niin monta kiloa itseään kuin jaksaa kantaa. Pitää varmaan laihduttaa jos aletaan laskuttaa kilohinnalla, kuten Markku Pekurinen on ehdottanut.

Kannatan roskaruuan verollepanoa. Varsinkin amerikkalaisten imperialistisikojen McDonalds ja Coca cola pitäisi laittaa pannaan, koska ne pääasiallisesti ovat vastuussa kakkostyypin diabeteksestä, sydän- ja verisuonitaudeista ja mahdollisesti astman lisääntymisestä. Epäterveellisen ruuan tunnistaa siitä, että sen valmistaminen tapahtuu nopeasti. Kalakukko ei ole roskaruokaa, koska on perinteistä ja sen täytyy tuntikaupalla muhia leivinuunissa.

No vakavasti ottaen. Paras tapa säästää terveyskustannuksia olisi lakkauttaa sydäninfarktien hoitaminen ja turha elvyttäminen. Parempi olisi, että menisivät äkkikuolemalla 50-70 vuotisina eikä enää heräteltäisi sairaseläkettä nostamaan ja kalliita kolesterolilääkkeitä napsimaan.

ehdokkaalla on sydän

Pohjois-savon vaalipiirissä KD:n ehdokkaana on Björn Cederberg ”ehdokas jolla on sydän”. Se on ominaisuus johon on helppo samaistua. Cederberg on lääkäri ja pastori, joten hänen asiantuntemukseensa ja rehellisyyteensä asiassa on luottaminen.

Ihalaisen Lauriko se presidentin vaalien alla kehui, että Halosella on suuri ja säteilevä sydän. Se kuulosti jo hiukkasen huolestuttavalta, mutta ilmeisesti presidentin lääkäri ei ole hypertrofiaa havainnut.

P.S. Katselin Björnin vaalivideon. Siinä oli muutaman muunkin pienehdokkaan esittelyvideoa häiritsevä kehno äänenlaatu. Se tuntuu olevan nykyvehkeillä amatöörikuvaamisen suurin ongelma. Sitä minäkin aina harmittelen kotivideoita kuvatessa ja katsellessa, mutta en ole jaksanut etsiä ratkaisuja.

tiistai 6. helmikuuta 2007

ketä en ainakaan äänestä

Vaalit lähestyvät. Se on hauskaa. On koko ajan kommentoitavaa ja kinasteltavaa.

Koska ehdokkaita on niin paljon täytyy heitä eliminoida kaikin mahdollisin perustein. äänestän Oulun vaalipiirissä.

Keskustan Riikka Moilanen-Savolaista (vai onko se Moilasta-Savolaista) en voi äänestää, koska hänellä on absurdi sukunimi. En yleensäkään ymmärrä kaksoissukunimiä mutta en varsinkaan tätä, jossa kumpikaan sukunimi ei yksinään ole säilyttämisen arvoinen. Jos haluaa pitää oman nimensä niin pitää sen. Jos haluaa ottaa puolisonsa nimen niin ottaa sen, mutta molempia ei voi saada jos haluaa pitää uskottavuutensa.

KD:n Elisabet Elfving sai hyvät asemat kun tein vaalikoneen, mutta se tuntui johtuvan siitä että Elfving ampui mtv3:n vaalikoneessa kaikki vastaukset ydinkeskustaan. Ainoa vahva mielipide oli alkoholiveron nosto. Erityisesti ihmetytti, ettei Elfving ollut kovin selvästi sitä mieltä että KD:n pitäisi olla tulevassa hallituksessa. Pitäisi olla edes hieman yritystä.

Tämä nyt tällä kertaa. Mustamaalauskampanjaa jatkan myöhemmin.

maanantai 5. helmikuuta 2007

Eipähän ole tullut kirjoiteltua

En ole saanut kirjoitettua mitään aikoihin. Osittain siksi että on ollut niin kiire kehitellä suruudenhulluja suunnitelmia alemmuudentunteita peittämään. Pääasiassa siksi, että kirjoittaminen on minulle silkkaa pätemistä. Kiihdyn ja on raskasta. Olen ollut uupunut ja koittanut välttää kiihtymistä. Kun on tullut mieleen jotain kirjoittaa, olen hengittänyt syvään ja mennyt peiton alle hiljaa makaamaan kunnes olo on mennyt ohitse. Näin pääsen vähemmällä. Yritän myös välttää uutisten katselua, vaalikeskustelua ja riitaa haastavia blogeja. Ei jaksa kiivastella.

Olen hakenut helpotusta myös vertaisryhmästä, jossa ongelmia karkotetaan kliseitä toistelemalla. Seura on kelvannut.

torstai 18. tammikuuta 2007

Viikon lööppi

Tässä minulla oli aikaisemmin päivällä Iltasanomien lööpin (18.1.2007) tyhmyyttä päivittelevä kirjoitus. Minulle äsken osoitettiin, että lööppi oli kehnouden lisäksi laiton, tai vähintäänkin arveluttava, koska jutussa kerrottiin yksilön lääketieteelliseen hoitoon liittyviä yksityiskohtia, joiden pitäisi käsittääkseni olla ikuisesti salaisia.

Poistin kirjoitukseni aiheesta, koska toistin siinä näitä iltasanomista lukemiani yksilön terveydentilaan ja hoitoon liittyviä paljastuksia.

En enempää levitä vuotanutta tietoa. Ostakaa mielummin Iltalehti.

tiistai 16. tammikuuta 2007

myrsky, tulva, riskisijoitus

Luulin että oli kova tuli, mutta uutisissa olikin myrsky. Kuulemma tulvii. Ajattelin aamulla, että jos on tulvaa, menen katsomaan. En jaksa. Tulvaa, en ole nähnyt, koska järvet ei. Uskon, että tulva on tylsä, mutta joskus käyn katsomassa jokea tai merta tavallisenakin. Merestä en edes pidä.

Veljeni houkuttelee minua pähkähulluun riskisijoitukseen. Se houkuttaa minua, vaikka syön säästöjä parhaillaankin elämiseen, enkä voi niitä sitoa vaikeasti realisoitavaksi kauas. Veljeni on hulluutensa lisäksi suuruudenhullu. Silti houkuttaa polttaa pahan päivän varat sen hörhötyksiin.

Abortti ja hurskastelulait

Nyt muutama lukijoita ( tekisi mieli kirjoittaa ”lukioita”) vieraannuttava sananen:

Kannatan Päivi Räsäsen ehdottamaa aborttilainsäädännön yhtenäistämistä siten, että vain alle 12-viikkoisia sikiöitä saisi lähdettää. Nykyisinkin toki tarvitaan TEO:n lupa 12-24 viikkoisiin, mutta pelkäänpä, että lupa myönnetään turhan helpolla. 24-viikkoisissa kun on elinkelpoja keskosia. Vai
onko myös itsestään syntyneen 24-viikkoisen surmaamista pidettävä oikeutettuna, jos ehdot täyttyvät :
” * lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijalle huomattava rasitus
* raskaus on alkanut väkisinmakaamisesta,
* äidin tai isän sairaus tms. rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta.”

Jos aikoo abortin tehdä, niin olisi kohtuullista selvittää mitä se oikeastaan tarkoittaa. Se ei ole eettisesti niin yksioikoinen juttu kuin moni kuvittelee. Ei 12-viikkoinenkaan ole mikään muodoton solurypäs vaan semmosella on elimet ja vehkeet, vaikkei niillä vielä ulkomaailmassa selviäkään. 12 viikkoa ja alle ikäiselle en aborttia pahana pidä ( siis kovin).

Eikö raskautta voisi nähdä vakavana sukupuolitautina, joka paranee yhdeksässä kuukaudessa. Jälkitautia ei ole pakko vaivoinaan pitää. Kyllä sille itseäsi paremmat vanhemmat adoptoijaksi löytyy.

Ymmärrän myös etten miehenä saisi sanoa aiheesta mitään. Tällä kaikella en pyri suinkaan A:n yli 12-viikkoiselle tehneitä tuomitsemaan. kunhan vaan.


Tämän vuodatuksen kirvoitti Panu Höglundin merkintä, jossa hän rinnasti abortin vastustamisen seksinostokiellon ajamiseen. Että molempien pyrkimyksenä olisi lähettää moraalisignaaleja lainsäädännöllä. Aborttilainsäädännöllä kun on mielestäni tärkeä tehtävä syntymättömän elämän suojelussa.

Seksinoston täyskielto sellaisena kuin sitä esitettiin oli ihan höpö-laki. Ihmiskauppaan tai paritukseen sillä ei pysty puuttumaan aikaisempaa paremmin ja siinä, että joku pyytää seksistä taloudellista vastiketta ja joku sitä tahtoo antaa, ei ole mitään kiellettävää. Hurskastelua on muuta väittää.

En kritisoi kaikkia moraalisignaalihurskastelu-lakeja. Esimerkiksi
Alle 3-kk vauva ei siitä varmaankaan kärsi vaikka isukki otattaisi sen imurefleksillä itseltään suihin. Silti on hyvä, että tämä uhriton rikos yleisen siveellisyyskäsityksen mukaisesti on kielletty.

Anteeksi.

maanantai 15. tammikuuta 2007

lakupojan kohtalo

Fazer nakojaan luopuu lakupoika-logosta. Fasseri saa tietenkin tehda tuotteilleen mita haluaa, mutta minulle jaa vahan paha maku suuhun. Varsinkin kun logosta luovutaan monikulttuurin nimissa perinteille pyllistaen.

Monikulttuuri tuntuu olevan suvaitsevaisuuden vastakohta. Kieltoja ja tabuja. Erirotuisuuden korostamista rotukiintioin, positiivisella syrjinnalla ja lainsaadannolla, joka rankaisee ankarammin rotuiseen kohdistuvat rikokset.

Sitapaitsi tama lakulogo-jupakka on outo. logon vaitetty rasismi ei minulle aukea.

Vasen dvorak

Aloitin uuden harrastuksen. Vaihdoin yksi-vasen-katiseen dvorakkiin. Saattaa olla lyhyt kestoinen. En osaa kayttaa wordia, etten ole saanut laitettua umlautistoa hollille. Oikeasti minulla olisi kiireellisempaa kayttoa resursseilleni.

Taman kirjoittamiseen kului puolisen tuntia.

P.S. olen oikeakatinen