keskiviikko 28. maaliskuuta 2007

Mieltymykset ja ennakkoluulot joiden perusteella valitsen ja tulen valituksi

Olen elämäni aikana hakenut kolmea henkilökohtaisen avustajan paikkaa. Uskon, että siihen, etten ole saanut toimeksiantoja, osittain syynä on sukupuoleni. Uskon, että miehet ja naiset yhtälailla haluavat keskimäärin mielummin naisen avustajakseen kuin miehen. Ennakkoluulon mukaan naiset ovat hoivaavampia, empaattisempia ja ymmärtäväisempiä. Uskon, että sillä ennakkoluulolla on myös jonkunlainen ennustearvo.

Oma ennakkoluuloisuuteni saisi minut suosimaan naista, jos etsisin henkilökohtaista avustajaa itselleni. En sano, ettenkö voisi palkata empaattisen oloista miestä, tai että kaikki naiset menisivät kaikkien miesten edelle, mutta naiseus toisi lisäpisteitä.

Elämänmittaisen otokseni perusteella olen käsityksessä, että naiset ovat keskimäärin huomattavasti sosiaalisesti lahjakkaampia. Naiset osaavat tehdä sosiaalisessa tilanteessa oloni hyväksytymmäksi, tai näin kuvittelen. Naisiin liitän seuraavanlaisia ominaisuuksia:

-naiset nauravat auliimmin vitseilleni
-naiset osoittavat rohkaisevaa kiinnostusta kun puhun ja myötäilevät enemmän
-naiset osoittavat herkemmin myötätuntoa kun kerron huonosta asiasta,
-naiset onnittelevat useammin nimipäivän, syntymäpäivän ja uuden kampauksen johdosta. heiltä saa myös useammin kortteja ja lahjoja.

En väitä että naiset keskimäärin pitäisivät minua hauskempana tai olisivat kiinnostuneempia minusta kuin miehet, mutta he osoittavat näitä tunteita helpommin ja ehkä silloinkin kun ne eivät ole aitoja. Ja se on hyvä asia se. Sellaisen henkilökohtaisen avustajan minä haluaisin.

Olen myös valmiimpi hyväksymään sellaista käyttäytymistä naisilta kuin miehiltä. Nimipäivääni onnitteleva nainen saa oloni rennommaksi ja hyväksytymmäksi kuin nimipäivääni onnitteleva mies.

Uskon myös, että olen valmiimpi ottamaan perushoitotoimenpiteitä vastaan naisilta. Naisen antama peräruiske tuntuu jotenkin äidillisemmältä kuin miehen.

Vaikka siis epäilen näitä työnantajia sukupuolisyrjinnästä, en heitä siitä syytä. Se on luonnollista ja tälläisessa tilanteessa sen pitää olla sallittua, koska sukupuoliset stereotyypit vaikuttavat tehtävän hoitoon.

Eikä minulla ole mitään todisteita siitä, että sukupuoli olisi ollut mitenkään merkittävä, mutta uskon että se voisi olla. Olen kyllä saanut töitä sukupuoleni perusteella, koska rekrytoinnissa käytettiin ennustearvoltaan kohtalaisen hyvää sukupuoliprofilointia, joka varmasti tekee yksilöille epäoikeutta. Samoilla ominaisuuksilla ja ulottuvuuksilla en olisi naisena niitä töitä saanut.

Jos minä olisin valitsemassa ihmisiä tehtäviin olisi monenlaisia ennakkoluuloja ja työnkannalta epäolennaisia tekijöitä joita suosisin:

-uskon, että suosisin itämurteita länsimurteita vastaan
-pohjoisia murteita eteläisiä murteita vastaan
-kauniita tai miellyttävän näköisiä ihmisiä
-lyhyitä ja keskimittaisia. itseäni pidempiä ihmisiä pidän hieman uhkaavina ja se saattaisi tehdä tahattomasti minuun kielteisen vaikutuksen
-perstuntumalta pitäisin suomalaisen näköisiä ja kuuloisia ihmisiä luotettavampina ja miellyttävämpinä, mutta koska ulkomaalaisten lisäksi pelkään kovasti omaa rasismiani niin saattaisin tehdä korjausliikettä, mutta en osaa sanoa, että mitenkä lopulta jakauma toteutuisi. Luultavasti ulkomaalaisen näköiset, mutta suomalaisen kuuloiset saisivat pisteitä, kun pitäisin tuttuudesta ja samalla korjailisin pelkäämääni rasismia, kun taas suomalaisen näköiset ulkomaalaisenkuuloiset saisivat kärsiä ennakkoluuloistani.
-Jos tiedän poliittisista mielipiteistä niin niilläkin on suuri vaikutus siihen millaisen vaikutelman saan ihmisestä

perjantai 23. maaliskuuta 2007

Mieliala laskee auringon mukana

Toiveikkuus katoaa auringon myötä.

Olisi syytä ostaa enemmän ja kirkkaampia valaisimia. Ja jatkojohto, että niihin saa virtaa. Tai ei se jatko-ominaisuus ole tärkeä vaan se, että lisää pistokkeita, en tiedä onko niille omakin yleisnimi.

Pieni piristys on myös vierailla jossain hyvin valaistussa paikassa jossa on ihmisiä. Baarit ja ravintolat on liian hämäriä, mutta kaupat ja hampurilaisravintolat piristävät. Sen piristävän vaikutuksen vie kuitenkin paluu katulamppujen hämärässä, jota kylmyys ja autious alleviivaa.

Asunnosta olisi siis hyvä tehdä pimeänsuoja. Lamppujen lisäksi voisi panostaa sisustukseen, kirkkaisiin väreihin ja iloisiin kuviin. Uskoisin, että sisustukseen toisi myös uutta potkua sohvan nurkalla notkuva kaveri tai kaksi. Olen vain unohtanut miten olla ihmisten kanssa, enkä enää muista, että minkälaiseen minään entiset kaverini ovat tutustuneet. Pitäisi muistella, ettei outous toisi ahdistavaa vaivaantuneisuutta, jonka jälkeen yksinäisessä kämpässä kellertävän hämärässä hehkulampunvalossa olisi vielä ikävämpi kestää ikkunoista tunkevaa pimeyttä.

Muukalaiskammo

Olen muukalaiskammoinen, jopa siinä määrin, että arastelen siskonmiestä, joka on ollut jossain määrin perheenjäsen jo kuutisen vuotta. Hän on silti muukalainen, koska on kasvatettu muualla ja perustavanlaatuiset arvot ovat hieman erilaisia. En voi olla samalla tavalla vakuuttunut hänen hyväntahtoisuudestaan ja hienotunteisuudestaan kuin estyneisyyttä korostaneen perheeni kasvattien. Pienetkin käyttäytymis- ja kulttuurierot lisäävät varautuneisuuttani ja vaikeuttavat kanssakäymistä. Tunnustan myös, että perheenjäsenteni hyvinvointi on tosipaikan tullen aina tärkeämpi kuin tämän rakkaan muukalaisen.

Tämä sama muukalaiskammoisuus leimaa käyttäytymistäni joka tilanteessa: mitä erilaisemmasta ympäristöstä ihminen on sitä vaikeampaa on kanssakäyminen. Eleitä ei osaa tulkita, eikä vaikuttimia arvioida. Muukalaiset ovat aina arvaamattomia, muukalaiset voivat sanoa sopimattomia, ymmärtämättä edes niiden sopimattomuutta.

Vierastan vieraskielisiä, koska heihin ei järkipuhe tepsi. Ulkomaalaisista natiivit englannin puhujat ovat mielestäni älykkäimpiä, koska puhuvat sujuvasti. Englanniksi olen tyhmä, muilla kielillä imbesilli. Kovin vieraasta kulttuurista tai erilaisesta sosiaalisesta luokasta tulevan kanssa vitsailu on vaikeaa. Yleistäen köyhistä oloista tulevat ovat liian vilpittömiä ja heidän hemmottelumattomuutensa vaivaannuttaa minua. Amerikkalaisten TV-sarjojen tunteminen tekee minuun vaikutuksen ja rentoudun. Rikkaiden seurassa tunnen alemmuutta.

Erityisesti minua vieroksuttaa koirat. Koirat ovat monesti avoimen aggressiivisia ja hellyyttä osoittaessakaan eivät kunnioita henkilökohtaista tilaani vaan häpeilemättä koskettelevat minua jopa kielletylle uimahousualueelle. Koirat eivät myöskään ymmärrä järkipuhetta ja pakottavat minut alentumaan kommunikaatiossani eläimellisille tasolle rapsutuksen ja huutokäskemisen kautta. Koirien hyvä puoli on, että niiden aiheuttama uhka on kuitenkin rajoitettu, ja siksi niitä on helpompi suvaita kuin jotain älykkäämpää ja potentiaalisesti siis vaarallisempaa otusta, kuten esimerkiksi muukalaisihmistä.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2007

ottakaa vastuu

Muutama asia selväksi:

Ei ole valtion velvollisuus työllistää. On yksilön velvollisuus työllistyä.

Ei ole koulutusta vastaavaa työtä.

Ei ole yhteiskunnan velvollisuus integroida. On yksilön velvollisuus integroitua.

Kehitysapu ei ole valtion velvollisuus. Se on yksilön velvollisuus.

Tämä kaikki koska A-studiossa esitettiin hämärä vihjaus, että Oulun raiskaukset ovat hätähuuto kun Oulu ei ole onnistunut integroimaan maahanmuuttajiaan tarpeeksi hyvin.

Elkää ihmiset laittako toivoanne valtiobyrokratiaan ja toisten ihmisten taskuista verotettuun rahaan. Tehkää itse, ottakaa vastuu itsestänne ja lähimmäisistänne.

Siis tehkää kuten sanon, ei kuten teen.

pieniä epämukavuuksia

En pääse wordpressin blogeista takaisin yhdellä ”edellinen” näpäytyksellä kun tuntuvat sivut latautuvan viitisen kertaa tai useammin.

Koipireisi pakkauksen kovamuovikulmat viiltävät kauppakassit rikki.

Kävin elokuvissa pitkästa aikaa: kirjeitä iwo jimalta oli tylsä kliseinen ja samalla käsittämätön. Kanssakatsojat puhuivat ja söivät äänekkäästi.

maanantai 19. maaliskuuta 2007

Ryhdistäytymisajatuksia illalla

Tänä iltana olen alkanut taas uskottelemaan itselleni, että löydän itsestäni ennen puuttunutta itsekuria jos lujasti päätän. Itsekuri tulee voimaan varsinkin huomisin.

Ryhdistäytymisajatukset tuovat toivoa ja levottomuutta. Ei osaa päättää mihin ongelmakohtiin olisi akuutein puuttua ja milloin ja miten on sopiva itseä rentoutumisella palkita. Mihinkään ei tule ryhdyttyä, eikä tekemättömyys tuo rentoutumisen rauhaa. Tässä reipastumisen haasteet.

Inspiraatio Annelta

Lohi aseenaan antoi minulle innostusta koittaa taas hetkellisesti madaltaa kynnystä ja kasvattaa julkaisutiheyttä. Tai kynnys ei ole ollut korkea viimeaikoina. On vaan joskus hiprakassa tullut pykäistyä joku teksti yksinäisyyttä lievittämään, niin on ollut surkeaa elo. Julkaisukuri kohentaa mieltä ja kirjoittaminen selventää ajatuksia ja harjoittaa sormia.

eskimon eduskuntavaalit

Suomen kansa sai varmaan hiukan paremman eduskunnan kuin ansaitsi Kokoomuksella kun kävi tuuri viimeisten paikkojen kanssa. Ja Niinistöä äänestivät ihmiset väärästä syystä oikein.

Juha Mietoa, Uusipaavalniemeä ja Tabermannia äänestettiin kovasti. Ei että julkisuus tekisi tyhmäksi mutta vääristä syistä monet äänestävät. Julkkiksella on herkemmin luonnehäiriö kuin perusjannulla. Julkkuus urheilun tai taiteenkin kautta yleensä kumpuaa onnistuneesta pätemisen tarpeesta.

Ylen vaali-ihmisten avoin pettymys demarien menestykseen harmittaa. Ilmi tuli että porvarihallitus oli heidän mielestään väärinäänestetty. Ainoa valonpilkahdus oli Borgin mukaan naisten määrän kasvaminen: porvarihallitus ja persujen kannatuksen tuplaantuminenhan kun ovat objektiiivisen median mukaan synkkyyksiä kurjia. Naisten määrä on yhä hitusen pienempi kuin miesten, mutta alle neljäkymppisistä edustajista enemmistö taitaa olla naisten. eli naisten on tulevaisuus.

Rahkosen ja Backmanin tippumiset toivat iloa. Samoin Liberaalin Tuulikki Ukkolan läpipääsy. Soininvaara oli parempi kuin Cronberg, mutta kyllä Sinnemäki olisi pahempi kuin Cronberg. Ja sitä paitsi Cronbergin tippuminen johtuu epäreiluista vaalipiireistä jotka tulisi pikimmaaiten korjata. Oikeudenmukaista oli myös Maija ”muuntokoulutus” Raskin jättäminen eduskunnasta, vaikka vankeusrangaistus olisi Raskin paskasta parempi tuomio.

Pirkanmaalla taitaa olla huonoin äänestäjäkunta kun sisään pääsevät Marko Asell, Veltto Virtanen, Mikko Alatalo ja Pertti Salovaara. Toisaalta sieltä sisään menivät jyrkät kokoomuslaiset kuten vittumainen mutta oikeassa oleva Sasi ja Kataisen aivot Jaskari.

Pohjois-Savossa ei kyllä mene yhtään paremmin kun valituksi kerta toisensa jälkeen tulee luokattomien mielipidekirjoitusten mestari Tuula Väätäinen. Lapin jalasmökki Väyrysen paluu on hauska yllätys, vaikka eiköhän perussuomalaiset olisi ollut Paavolle sopivampi puolue. Tai vihreät koska Väyrysläinen työministeriön virkamiehen suusta olen ensi kertaa perustulosta (kansalaispalkan nimellä tosin) kuullut.

perjantai 2. maaliskuuta 2007

Saksa luopuu ydinvoimasta

Saksa on tyhmä maa. Se luopuu ydinvoimasta ja rakentaa kaasuputken Venäjältä. Saksa luopuu halvasta ydinvoimasta siirtyäkseen kalliiseen kaasuun. Venäjä myy kaasunsa kalliilla Saksalle ja rakentaa ydinvoimaloita oman energiakulutuksen tarpeisiin. Ydinvoiman määrä ei vähenem, se vaihtaa paikkaa. Venäjän kaasuyhtiöt kerää voitot.

torstai 1. maaliskuuta 2007

Päiväkahvit-Tomi hämmentää

Televisio hämmentää. Mitä tarkoitusta palvelee ”päiväkahvit” TV-chatti subtv:llä, jota vittuilu-falsetto-äänellä ( joka säännöllisesti pettää pitkien lauseiden lopussa) juontaa wanna-be Sami Sykkö, jonka nimi on Tomi? Vitsiksi puolitoistatuntinen rupeama on aika pitkä. Miksi Tomi vittuilee yksinäisille raukoille. TV-chattien ja tekstiviestipelien uhreja pitäisi suojella itseltään